Suomessa on viime vuosina tehty henkirikoksia vähemmän kuin koskaan, kirjoittavat Helsingin kaupungin terveys- ja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeinen ja Turun yliopiston psykiatrian professori Jyrki Korkeila Helsingin Sanomien vieraskynä-palstalla.
– Useimmiten teon taustalla on alkoholin liikakäyttö tai – nykyisin enenevässä määrin – huumeiden, lääkkeiden ja alkoholin sekakäyttö. Vakavasta mielenterveyden häiriöstä kärsivä tekee harvoin hänelle ennestään tuntemattomaan henkilöön kohdistuvan henkirikoksen, Turpeinen ja Korkeila kirjoittavat.
Heidän mukaansa satunnaiset henkirikokset ovat Suomessa todella harvinaisia, eikä sellaisen uhriksi joutumisen riski ole kasvanut. Vuonna 2015 Suomessa surmattiin 1,28 ihmistä 100 000 asukasta kohti. Luku oli matalin vuoden 1782 jälkeen, ja määrä laskee edelleen.
– Suurin osa Suomen henkirikoksista liittyy keski-ikäisten, työelämän ulkopuolella olevien miesten keskinäisiin alkoholinkäyttötilanteisiin – ja tällaisen väkivallan vuoksi Suomessa tehdään yhä henkirikoksia enemmän kuin Euroopassa keskimäärin.
Turpeinen ja Korkeila kirjoittavat, että Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tilastojen mukaan 62 prosentissa vuosina 2010–2015 tehdyistä aikuisten välisistä henkirikoksista kaikki osapuolet olivat rikoshetkellä humalassa. 80 prosentissa tapauksia ainakin yksi osapuoli oli humalassa.
