Kokoomuksen kansanedustaja Karoliina Partanen muistuttaa, että alipalkkaustilanteet ovat jo nykyisin laittomia.
Helsingin Sanomat julkaisi sunnuntaina artikkelin, jonka mukaan ulkomaalaista työvoimaa on hyväksikäytetty Suomessa myös metsänhoidossa. Artikkelissa oli kyse syyskuussa 2022 tehdystä aluehallintoviranomaisen tarkastuksesta, jonka seurauksena hyväksikäyttö paljastui. Artikkelin jälkeen SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen ja SAK:n Jarkko Eloranta vaativat alipalkkauksen kriminalisointia.
– Alipalkkauksen kriminalisoinnin tarvetta selvitettiin viimeksi Marinin hallituskaudella.
Oikeusministeriön yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa tilaaman selvityksen mukaan alipalkkaustilanteet voivat jo nykyisellään tulla sovellettaviksi rikoslain 36 luvun mukaisina petos- ja kiskontarikoksina, Partanen toteaa.
– Hyväksikäyttö ei ole valitettavasti uusi ilmiö. Orpon hallitus tarttuu ongelman kitkemiseen muun muassa lisäämällä oikeuslaitoksen resursseja. Rikoslaki suojaa jo alipalkkaustilanteita. Voimassa olevalla lainsäädännöllä arvioitiin Marinin hallituksen mukaan olevan riittävä suojaava vaikutus, kun tällaiset teot vain saadaan tehokkaasti tuotua esitutkintaviranomaisen tutkittaviksi ja sitä kautta rikosprosessiin, Partanen jatkaa tiedotteessa.
Partasen mukaan työsuojeluviranomaisten oikeuksien lisääminen parantaa myös ulkomaalaisten työntekijöiden oikeuksia. Tätä tarkoitusta varten työsuojeluviranomaisen ilmoitusvelvollisuutta laajennettiin koskemaan myös petos- ja kiskontarikoksia.
Lisäksi työsuojeluviranomainen voi velvoittaa työnantajan viime kädessä sakon uhalla maksamaan lainmukaista palkkaa. Ennen 1. heinäkuuta voimaan tullutta lakia työsuojeluviranomaisten toimivaltaa oli rajoitettu näissä kysymyksissä vain ohjauksen tasolle.
– On tärkeää, että poliisin, syyttäjien ja tuomioistuinten asiantuntemusta vahvistetaan koulutuksen avulla. Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden tietoisuutta heidän oikeuksistaan tulee lisätä. Lisäksi on kohdennettava riittävät resurssit työperäisen hyväksikäytön valvontaan ja tutkintaan sekä kehitettävä työperäistä hyväksikäyttöä kohtaavien ja selvittävien viranomaisten välistä tiedonvaihtoa, Partanen sanoo.