Vaikeaa riippuvuutta aiheuttavan stimulanttihuume alfa-PVP:n käyttö on levinnyt niin laajaksi ilmiöksi, että Turun yliopiston päihdelääketieteen ja psykiatrian professorin Solja Niemelän mielestä voidaan puhua ”peukkutsunamista”.
– Alfa-PVP vaikuttaa aiheuttavan esimerkiksi amfetamiinia pahempaa riippuvuutta ja enemmän psykoottisia oireita. Suomessa tulisi laatia yhteiset ohjeet ja käytännöt stimulanttiriippuvuuden hoitoon sekä käynnistää yliopistotasoinen päihdelääketieteen erikoistumiskoulutus, Niemelä sanoo Suomalaisen Tiedeakatemian uudessa tietokoosteessa.
Stimulanttiriippuvuuden hoitoon on tutkijoiden mukaan olemassa toimivia keinoja, joita ei tällä hetkellä käytetä Suomessa. Muualta maailmasta saatu tutkimusnäyttö stimulanttikorvaushoidon vaikuttavuudesta on lisääntynyt viime vuosina. Myös palkkiohoito, jossa puhtaiden huumeseulojen antamisesta tai hoitoon osallistumisesta palkitaan esimerkiksi ostosetelillä, on tutkijoiden mukaan osoittautunut tehokkaaksi menetelmäksi riippuvuuden hoidossa.
Tutkijoiden mukaan Suomen huumausaine- ja kriminaalipolitiikassa ei ole tehty merkittäviä muutoksia 2000-luvun vaihteen jälkeen, jolloin mahdollistettiin esimerkiksi opioidikorvaushoito.
– Lainsäädännöllinen pysähtyneisyys estää uusien huumehaittoja vähentävien menetelmien, kuten ainetunnistuksen käyttöönottoa. Ainetunnistus on päihdetyön menetelmä, jossa huumeita käyttävä ihminen voi tuoda näytteen hankkimastaan aineesta analysoitavaksi ilman pelkoa oikeudellisista toimista ja samalla käydä keskustelua käytön riskeistä ja päihdepalveluista, sanoo päihteidenkäytön ja päihdetyön tutkija Teemu Kaskela A-klinikkasäätiöstä.
Tutkijat suosittelevat, että hyvinvointialueet hyödyntävät kolmannen sektorin toimijoiden palveluita.
– Huumeongelmista kärsivien ihmisten luottamus viranomaisiin, palveluihin ja koko yhteiskuntaan on tyypillisesti heikkoa. Stimulanttiriippuvaisen ensimmäinen hoitokontakti on usein järjestön ylläpitämä matalan kynnyksen kohtaamispaikka, jossa myös luottamus avun saamiseen voi alkaa rakentua, sanoo päihteidenkäyttöä ja riippuvuutta tutkinut yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Anna Leppo Helsingin yliopistosta.
– Järjestöjen ja muiden toimijoiden tekemää etsivää työtä ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen toimintaa on tärkeää jatkossakin rahoittaa julkisin varoin.
