Kokoomuksen tuleva presidenttiehdokas Alexander Stubb uskoo, että Ruotsissa huolehditaan liikaa maan Nato-jäsenyyden lykkääntymisestä. Ratkaisuna Stubb kehottaa maata olemaan vähän suomalaisempi, uutisoi Svenska Dagbladet.
Stubbin mukaan hänellä on tapana sanoa, ettei hän ole huolissaan Suomen turvallisuustilanteesta Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä.
– Vaikka joitain ratifiointeja puuttuu, mielestäni Ruotsi on de facto Naton jäsen, Stubb kommentoi.
Ruotsin Nato-jäsenyyden on ratifioinut Naton 31 jäsenmaasta 29. Ratifiointia ovat kuitenkin viivytelleet Turkki ja Unkari.
Pelkoihin siitä, että vaadittuja ratifiointeja ei saataisi kasaan koskaan Stubb suhtautuu skeptisesti. Hän lainaa presidentti Mauno Koivistoa todetessaan, että ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.
– Pidän teidän keskustelukulttuuristanne, mutta ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa teillä pitäisi olla hieman enemmän suomalaista konsensusta ja uskoa siihen, että polku Natoon on yhä olemassa. […] Olkaa vähän enemmän suomalaisempia, Stubb sanoo.
Ruotsin Nato-jäsenyys ei Stubbin mukaan ole enää juridinen kysymys, vaan poliittinen ja strateginen. Käytännössä maa on jo osa Natoa.
– Aloittakaa siitä ja keskittykää muihin asioihin. Se on neuvoni, Stubb naurahtaa.
Stubb kokee myös, että Suomi ja Ruotsi ovat lähentyneet toisiaan Nato-prosessin aikana. Hän arvioi, että maat eivät koskaan ole olleet yhtä läheisiä kuin viimeisen vuoden aikana.
Venäjän-politiikan suhteen Stubb taas korostaa, että mikäli hänet valittaisiin presidentiksi, hän ei aikoisi ryhtyä Venäjä-kuiskaajaksi. Hän ei päin vastoin aio pitää Venäjän presidentti Vladimir Putiniin mitään yhteyttä. Suomi on Stubbin mukaan valinnut puolensa.
– Lyhyellä aikavälillä korkeammalla tasolla ei tule olemaan minkäänlaisia suhteita [Suomen ja Venäjän välillä]. On sanomattakin selvää, että Suomen presidentti on Nato-presidentti. Presidentti, joka nojaa länteen ja kohti Yhdysvaltoja, ei Venäjää, Stubb linjaa.
Keskustelu suhteiden palauttamisesta on Stubbin linjauksen mukaan vasta kaukana tulevaisuudessa. Sitä ennen edellytyksenä on turvatakuut Ukrainalle, joko Nato-jäsenyyden kautta tai suoraan Yhdysvalloilta. Lisäksi tarvitaan sotarikostuomioistuin käsittelemään Venäjän sotarikoksia.
Toistaiseksi konflikti lännen ja Venäjän välillä kuitenkin jatkuu, eikä Stubb näe sille loppua näkopiirissä.
– Meidän on valmistauduttava pidempään konfliktiin. Vaikka sota loppuisi viiden vuoden sisällä, on lännen ja Venäjän välillä edelleen konflikti. Se ei katoa minnekään, Stubb linjaa.