– Nyt oikeastaan on kaikista tärkeintä se, että me pystymme rakentamaan luottamusta ja uskoa siihen, että tämä hallitus kykenee panemaan toimeen ne päätökset, jotka on tehty, koska niin kuin olemme nähneet viime vuosien hallitustenkin toiminnassa, niin toimeenpanossa on aina ollut toivomisen varaa, ja tämä on myös itsekritiikkiä, Alexander Stubb sanoi toimittajille Königstedtin kartanon edustalla Vantaalla tiistaina iltapäivällä.
Valtioneuvoston edustuskartanossa Königstedtissä alkoi tiistaina valtiovarainministeriön sisäinen neuvottelu ensi vuoden budjetista. Keskiviikkona julkaistaan budjetin päälinjat ja perjantaina valtiovarainministeriön yksityiskohtainen ehdotus ensi vuoden budjetiksi.
Stubbin mukaan budjetin suhteen ei ole luvassa yllätyksiä, sillä hallitusohjelma talouden sopeuttamisliitteineen oli poikkeuksellisen yksityiskohtainen.
– Haluamme vakuuttaa kaikki suomalaiset työntekijät, yritykset ja yrittäjät siitä, että meidän talouspolitiikka ei ole poukkoilevaa ja myös sen takia että me pyrimme luomaan vakautta Suomen talouspolitiikkaan ulospäin, Stubb sanoi.
Hän totesi, että ensi vuoden budjetti on euromääräisesti pienempi kuin tämän vuoden budjetti.
Hallitusohjelman liitteestä selviää, että ensi vuonna on tarkoitus tehdä valtiontalouteen yhteensä 909 miljoonan euron leikkaukset. Eniten leikkauksia on euromääräisesti luvassa ulkoasianhallintoon, 300 miljoonaa euroa. Seuraavaksi eniten leikataan opetuksesta, tieteestä ja kulttuurista (137 miljoonaa euroa) ja maa- ja metsätaloudesta 132 miljoonaa euroa. 124 miljoonan euron säästöt kertyvät indeksijäädytyksistä.
– Kokonaissopeutus [vaalikauden aikana] on nelisen miljardia euroa ja siitä pyritään pitämään kiinni kuten myös muista parametreistä kuten siitä, että velkaantuminen taitetaan tämän hallituskauden aikana ja velaksi eläminen loppuu kuuden vuoden sisällä, Alexander Stubb sanoi.
Hän muistutti, että budjetti on kuitenkin vain pieni osa koko talouden kehitystä.
– Jos me emme saa työllisyystilannetta parannettua, jos me emme saa kasvua aikaiseksi, jos me emme paranna kilpailukykyämme, jos me emme paranna tuotantoamme, silloin nämä budjetit tulevat tulevaisuudessa myös olemaan kiristäviä, ja siitä pyrimme eroon, Stubb sanoi.
Hän totesi, että yksi tärkeimmistä kokonaisuuksista talouden suunnan kääntämiseksi on yhteiskuntasopimus ja siihen liittyvät työmarkkinauudistukset.
– Hyvinvointiyhteiskuntaa ei ole ja hyvinvointiyhteiskuntaa ei pysty rahoittamaan, ellei talous kasva, ellemme ole kilpailukykyisiä ja ellei työllisyystilanne parane.