Euroopan investointipankin varapääjohtajan ja ex-pääministeri Alexander Stubbin mukaan pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja Suomessa voidaan turvata vain kohentamalla työllisyyttä.
– Jos haluamme ylläpitää hyvinvointivaltiota, niin työllisyysasteen tulee olla noin 80 prosenttia. Eli sen on noustava tämänhetkisestä 72 prosentista, Alexander Stubb toteaa podcastissa europarlamentaarikko Henna Virkkusen (kok./EPP) kanssa.
Henna Virkkunen huomauttaa tavoitteen vaativan osaavan väestön houkuttelemista kotimaisille työmarkkinoille. Ongelma on Euroopan laajuinen, sillä arvioiden mukaan noin seitsemän miljoonaa ihmistä siirtyy pois työmarkkinoilta vuoteen 2020 mennessä.
Stubb viittaa kansanedustaja Juhana Vartiaisen (kok.) helmikuussa julkaisemaan Suomalaisen talousajattelun kritiikki -teokseen.
Hänen mukaansa työllisyysasteen nostamiseen nojaava perusteesi on varsin yksinkertainen.
– Jotta työllisyysaste saadaan nousuun, tarvitaan osaavaa väestöä. Osa siitä tulee EU:n rajojen sisäpuolelta, osa ulkopuolelta, Stubb sanoo.
– Kyseessä ei ole nollasummapeli. EU:ssa ei ole ollut koskaan niin paljon työtä kuin nyt. Väestö on kasvanut ja ikääntynyt, mutta töissä ollaan enemmän kuin koskaan: työ luo työtä.
Tekoäly muuttaa työelämän
Oppimista ja opiskelua on Stubbin mukaan ajateltu Suomessa perinteisesti turhan suppeasti. Erikoistumisen sijaan laaja-alaisuus ja kyky oppia uutta nousevat tulevaisuuden työmarkkinoiden valttikorteiksi.
– Hoivapalveluihin ja hyvinvointiin liittyviä työpaikkoja tulee varmasti olemaan myös jatkossa, mutta monet muut alat muuttuvat rajusti, Alexander Stubb sanoo.
– Emme enää istu tietyssä paikassa kello 8-16 ja käytä kellokorttia. Työnantajia voi olla samanaikaisesti viisi tai kuusi, minkä lisäksi olemme täysin vapaita tietysti fyysisestä paikasta. Kun robotit ja tekoäly hoitavat entisiä rutiinitehtäviä, vapautuu aikaa kanssakäymiseen toisten ihmisten kanssa, Stubb sanoo.