Valtiovarainministeri Alexander Stubb toivoi Helsingissä suurlähettiläskokouksessa pitämässään puheessa avointa keskustelua euron tulevaisuudesta.
Stubbin mukaan liian usein ajatellaan, että kysymys on jostakin ”Brysselin asiasta”, joka meidän on pakko jotenkin hoitaa.
– Kyse kuitenkin on suomalaisten omasta rahasta, Suomen oman talouden tulevasta kehityksestä ja suomalaisista työpaikoista, hän toteaa valtioneuvoston tiedotteessa.
Hänen mukaansa on Suomen etu, että tiedämme ajoissa mitä haluamme ja vaikutamme keskusteluun tavalla, joka vie euroaluetta toivomaamme suuntaan.
Stubb muistuttaa, että Euroopan komission, keskuspankin, parlamentin, euroryhmän ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajat esittivät juhannuksena oman tiekarttansa talous- ja rahaliiton kehittämisestä.
– On vielä epävarmaa, mitkä asiat menevät eteenpäin. Suomessakaan emme ole vielä hallituksen kesken kantaamme muodostaneet, hän huomauttaa.
Yksi Stubbin mielestä todennäköisesti etenevä asia on niin kutsuttu rahoitusunioni eli pankkiunioni ja pääomamarkkinaunioni. Hallitusohjelmassa on myönteinen kanta sijoittajavastuuseen perustuvaan pankkiunioniin.
Toinen kehittämisen arvoinen asia olisi Stubbin mukaan yhteiset säännöt. Yhteinen raha edellyttää yhteisten sääntöjen kunnioittamista, mitä Suomi on aina ajanut vahvasti.
Kolmas kysymys liittyy velkaan, ja siihen Suomen linja on Stubbin mukaan selvä: jokaisen on vastattava omista veloistaan.
Neljäs kehittämisen kohde ovat hänen mielestään talouden rakenneuudistukset. Useimmat euroalueen maat painivat vakavien rakenneongelmien kanssa.
– Itse pidän olennaisena, että meillä on toimivat kriisinhallintamekanismit, jotka korostavat velkojien vastuuta ja suojelevat veronmaksajia, Stubb toteaa.
Hän pitää tärkeänä myös sitä, että euroalueen kykyä kestää finanssimarkkinoiden myrskyjä vahvistetaan. Se edellyttää tiiviimpiä pääomamarkkinoita, kansallisten työmarkkinoiden joustavuutta ja valtioiden pankkiriskin pienentämistä.
Suomen kilpailukyky on palautettava ja rakenteita uudistettava
Suomen talouden tilasta Stubb toteaa, että kuluvasta vuodesta tulee todennäköisesti neljäs perättäinen negatiivisen kasvun vuosi.
– Ei ole helppo hyväksyä, että olemme itse asiassa ajautumassa EU:n tarkkailuluokalle – tilanteeseen, jossa entisestä mallioppilaasta on tulossa yksi pahnanpohjimmaisista.
Suomi on Stubbin mukaan Suomi menettänyt asemaansa erityisesti kustannuskilpailukyvyssä suhteessa verrokkimaihin jo 2000-luvun alusta saakka.
– Elinkeinorakenteemme ei ole onnistunut uudistumaan riittävässä määrin, väestömme ikääntyy, julkinen sektorimme on poikkeuksellisen raskassoutuinen, julkisen talouden epätasapainosta on tullut krooninen vaiva ja muun muassa työllisyysasteessamme on isoja aukkoja parhaassa työiässäkin olevien suomalaisten kohdalla, Stubb luettelee.
Hänen mielestään olennaista on mieltää, että tätä isoa haastetta ei voi korjata pelkällä budjettipolitiikalla.
– Tehdään tämä aivan selväksi: säästöt eivät käännä Suomen suuntaa. Ne ovat tällä hetkellä kuitenkin välttämättömyys hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen kestävyyden turvaamiseksi, Stubb painottaa.
Säästäminen ei hänen mukaansa kuitenkaan koskaan lopu, ellei tehdä määrätietoisesti toimia kilpailukyvyn palauttamiseksi ja rakenteiden uudistamiseksi.
Stubbin mukaan nyt olisi nopeasti löydettävä ratkaisu kustannuskilpailukykymme parantamiseen. Lisäksi olisi onnistuttava tekemään työmarkkinoiden joustavuutta ja työn tarjontaa lisääviä uudistuksia. Sääntelytaakkaa, normeja ja julkisia tehtäviäkin pitäisi purkaa.
Suomen olisi myös päästävä verotuksen keventämisen tielle, ja työn sekä yrittämisen verotusta tulee siirtää kulutuksen verotukseen.