Alexander Stubb toteaa blogissaan, että Suomen turvallisuudesta puhutaan eduskuntavaalien alla enemmän kuin pitkään aikaan.
– Venäjän muuttunut ulko- ja turvallisuuspolitiikka huolestuttaa monia. Sen toiminta Krimillä ja Itä-Ukrainassa on tuonut voimapolitiikan takaisin Eurooppaan. Samalla ISIL:n kaltaisten ääriliikkeiden toiminta sekä niin sanotut hybridiuhat ja informaatiosodankäynti ovat tulleet mukaan turvallisuuspolitiikkaa koskevaan keskusteluumme, hän kirjoittaa.
Stubb toteaa, että kannatus maamme Nato-jäsenyydelle on noussut eri mittausten mukaan noin kymmenen prosenttiyksikköä Ukrainan kriisin aikana, mutta enemmistö on edelleen epäilevällä kannalla.
– Puolueista vain kokoomus kannattaa Nato-jäsenyyttä. Kuitenkaan juuri kukaan ei enää halua sulkea jäsenyyttä pois Suomen vaihtoehdoista. Kuusi kahdeksasta eduskuntapuolueesta haluaisi tehdä ensi vaalikaudella erillisen Nato-selvityksen. Vain SDP ja Vasemmistoliitto ovat vastustaneet hanketta, Stubb kirjoittaa.
Hänen mukaansa kokoomuksen mielestä olisi tärkeä tuoda ajantasaiset Nato-jäsenyyttä koskevat faktat päättäjien ja kaikkien suomalaisten harkittavaksi.
– Edellinen Nato-selvitys – sinänsä erittäin ansiokas – tehtiin vuonna 2007. Sen jälkeen sekä Suomen turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö että Nato ovat muuttuneet olennaisesti, Stubb toteaa.
Olennaisin kysymys on kyky turvata Suomen itsenäisyys
Kokoomusjohtajan mukaan Nato-selvityksen olennaisin kysymys on kykymme turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus. Sen kyvyn perusta on kansallinen puolustus – mutta liittoutumisratkaisu yhteisine puolustussuunnitteluineen voi vahvistaa kykyä olennaisestikin.
– Toinen näkökulma on kykymme varmistaa ajanmukainen Suomen sotilaallinen puolustus kustannustehokkaasti. Nato-jäsenyys lisäisi välittömiä kustannuksia jonkin verran. Toisaalta se helpottaisi materiaalin ja koulutuksen saantia ja huoltovarmuutta.
Stubb tunnustaa, että liittoutumisen ja liittoutumattomuuden vaikutus Suomen turvallisuusympäristöön on vaikea kysymys, mutta sitäkin olennaisempi.
– Selvityksessä olisi pystyttävä arvioimaan, minkälaisena turvallisuuspoliittisena tekijänä Venäjä näkee Suomen ja miten Nato-jäsenyys muuttaisi tilannetta. Nyt julkisessa keskustelussa esitetään asiasta varsin kevyin perustein näkemyksiä äärilaidasta toiseen, Stubb toteaa.
Suomi tekee itse ratkaisunsa
Hän kuitenkin muistuttaa, että yhdelläkään toisella maalla ei saa olla veto-oikeutta Suomen turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin.
– Venäjän suhtautumisesta on uskallettava puhua avoimesti ja asiaperustein. Pelottelu jäsenyyshakemuksen aiheuttamasta ”äkkipysähdyksestä” Suomelle on juuri sellaista keskustelua, jota esimerkiksi kenraali Nikolai Makarovin taannoisen lausunnon kaltaiset ulostulot haluavat herättää. Avoimen yhteiskunnan ei pidä antaa tällaiselle periksi, sanoo Stubb.
Stubbin mielestä Nato-selvityksellä pitää olla selkeä ja laajasti hyväksytty mandaatti.
– Selvityksen tekemistavasta pitäisi sopia joko tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kesken tai parlamentaarisesti kaikkien eduskuntapuolueiden kesken, Stubb arvioi.
Niin ikään selvityksen pitäisi olla hänen mielestään asiantunteva ja mahdollisimman objektiivinen työ, jonka tekijät ovat valmiita käsittelemään ja arvioimaan kriittisesti sekä Nato-jäsenyyttä puoltavia että sitä vastustavia argumentteja.
– Tekijöiden tulisi olla riippumattomia, asiantuntevia ja laajasti eri tahojen kunnioitusta nauttivia.
– Ehdotankin, että Nato-selvitystä laatimaan nimettäisiin pieni riippumattomien asiantuntijoiden ”viisasten ryhmä”, jossa pitäisi olla sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan että puolustuspolitiikan asiantuntemusta. Tällaisella kokoonpanolla olisi enemmän liikkumatilaa omien arvioiden esittämiseen kuin virassa olevilla virkamiehillä, Stubb esittää.
Esitystä Nato-jäsenyyden puolesta tai sitä vastaan ei tällaiselle asiantuntijaryhmälle voida tietenkään Stubbin mukaan ulkoistaa. Mahdollisten poliittisten johtopäätösten aika olisi selvityksen valmistumisen jälkeen.