Tasavallan presidentti Alexander Stubbin ja rouva Suzanne Innes-Stubbin tämänviikkoinen valtiovierailu Latviaan sai juhlallisen huipentuman Liepājan rannikkokaupungissa, jonka moni suomalainen tuntee yhä paremmin vanhalla saksalaisella nimellään Libau. Siellä, historiallisessa Pyhän kolminaisuuden katedraalissa, presidenttipari sytytti kynttilät suomalaisten jääkärien muistolle.
– Liepāja oli jääkäreille tärkeä paikka – viettiväthän he kaupungissa jääkäriajastaan kolmanneksen, eli yli vuoden, odottamassa kotiinpaluuta ja kouluttautumassa tuleviin koitoksiin, jääkäriperinteitä vaalivan Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistys ry:n puheenjohtaja, prikaatikenraali Vesa Valtonen sanoo Verkkouutisille.
Venäjän sortovaltaa vastaan Saksan armeijan riveissä taistellut suomalaispataljoona irrotettiin rintamalta Liepājaan 25. maaliskuuta 1917. Jääkärit olivat saanut siihen mennessä jo suhteellisen paljon sotakokemusta, mutta kärsineet myös tappioita. Heistä 11 oli kaatunut, yksi haavoittunut kuolettavasti ja yksi kadonnut.
Kun Suomi oli julistautunut itsenäiseksi, jääkärit antoivat juuri Liepājassa sitoumuksen asettua Suomen armeijan palvelukseen, ja 1130 jääkäriä ylennettiin 11. helmikuuta 1918 suomalaisiin sotilasarvoihin. Kaksi päivää myöhemmin jääkärilippu vihittiin kaupungin Pyhän kolminaisuuden kirkossa, ja jääkärit vannoivat sotilasvalan Suomen lailliselle hallitukselle.
– Liepājassa käydyn koulutuksen jälkeen jääkäripataljoonan pääjoukko lähti kohti Vaasaa auttaakseen varjelemaan Suomen tuoretta ja vielä haurasta itsenäisyyttä, presidentti Stubb muistutti valtiovierailun juhlaillallisella Riian linnassa pitämässään puheessa.
– Tasavallan presidentti Stubb, puolustusvoimien ylipäällikkö, yhdessä puolisonsa kanssa sytyttämässä sinivalkoiset kynttilät jääkärien sotilasvalasta kertovan muistotaulun äärellä Pyhän kolminaisuuden kirkossa oli sykähdyttävä näky, pääesikunnan komentopäällikkönä palveleva prikaatikenraali Valtonen toteaa.
– Vierailu oli tärkeä osoitus latvialaisille ja muille liittolaisillemme jääkärien merkityksestä meille suomalaisille. He olivat itsenäisyytemme kärkijoukko. Jääkärien rohkeus, epäitsekkyys ja isänmaanrakkaus ovat meille esimerkkinä, jota seuraamalla selviämme mahdollisista vaikeuksista nyt ja tulevaisuudessakin, hän painottaa.
Liepājalla on Valtosen mukaan edelleen tärkeä sija suomalaisten jääkäriperinteiden vaalimisessa.
– Olemme olleet säännöllisesti yhteydessä Liepājan kaupungin ja Latvian kansallisarkiston kanssa ja tukeneet muun muassa Trinitatis-kirkon (Pyhän kolminaisuuden kirkko) kunnostusta. Olemme aina saaneet paikallista tukea, kun jääkärihistoriaa on eri hankkeissa dokumentoitu, hän kertoo.
Viimeisin yhteydenotto Latviasta koski hänen mukaansa osallistumista yhteiseen kulttuurihankkeeseen vuonna 2027, jolloin Liepāja toimii Euroopan kulttuuripääkaupunkina. Tukea valmistellaan yhdessä Suomen jääkärimuseon kanssa.
