Ukrainassa ja Lähi-idässä käynnissä olevat sodat ovat osoittaneet, että droonit ovat sotilaille merkittävä uhka. Venäläiset ja ukrainalaiset sotilaat ovat rintamalla jatkuvasti heidän liikkeitään seuraavien droonien alla. FPV- ja pommitusdroonit hyökkäävät yksittäisiäkin sotilaita vastaan niin poteroissa, ajoneuvoissa kuin maastossakin. Läntisille asevoimille tällaiset taisteluolosuhteet ovat outoja, mutta niihin pyritään sopeutumaan vauhdilla.
Alankomaiden kuninkaalliset maavoimat suunnittelee varustavansa pikaisesti sotilaansa henkilökohtaisilla suojavarusteilla, joihin kuuluvat lasertähtäimet ja kannettavat sensorit, joilla vastataan erityisesti pienikokoisten droonien muodostamaan uhkaan. Vuonna 2024 Alankomaiden puolustusministerinä aloittanut entinen maavoimien everstiluutnantti Gijs Tuinman jätti hiljattain parlamentille esityksen droonisuojavarusteiden hankkimiseksi jo helmi-maaliskuussa 2025.
– Sotilashenkilöstö voi enenevässä määrin kohdata pienten miehittämättömien järjestelmien, kuten droonien, hyökkäyksiä tai niillä tehtyä tiedustelua. Kyky eliminoida niitä on olennainen asevoimiemme henkilöstön turvallisuudelle ja heidän suorittamilleen tehtäville, kirjoittaa Tuinman.
Hänen mukaansa pienten ja edullisten droonien torjunta ei ole tällä hetkellä tehokasta eikä vaikuttavaa, vaikka Alankomaat onkin rakentamassa kerroksellista ilmatorjuntajärjestelmää suurempia drooneja vastaan. Sotilaat joutuvat nojautumaan enimmäkseen henkilökohtaiseen aseistukseensa tai standardiasejärjestelmiin, joilla osumistodennäköisyys pienikokoisiin, nopeisiin ja leijuntakykyisiin drooneihin on rajallinen.
Alankomaiden puolustusministeriö suunnittelee käyttävänsä henkilöstön droonisuojavarusteisiin 50–250 miljoonaa euroa. Niihin kuuluvaksi suunnitellulla, henkilökohtaiseen aseeseen kiinnitettävällä lasertähtäimellä lisätään Tuinmanin mukaan huomattavasti osumistarkkuutta drooneihin aina 200 metriin asti. Muuhun varustukseen sisältyvät kannettava radiotaajuussensori ja häirintälaite, droonien havaitsemiseksi ja ohjaussignaalien häirintään. Puolustusministeriö suunnittelee ostavansa tuotteet hyllytavarana, koska markkinoilla on useita sopivia järjestelmiä, kirjoittaa Tuinman.
Alankomaat järjesti syyskuussa 2024 Naton droonintorjuntaharjoituksen, johon osallistui 22 maata, mukaan lukien Ukraina, ja jossa testattiin yli 60:tä järjestelmää ja teknologiaa droonien havaitsemiseksi ja neutraloimiseksi. Järjestelmien käyttöönottajamaiden määrä on kasvussa. Belgialla, Saksalla ja Britannialla on samantyyppisiä suunnitelmia kuin Alankomailla.
