Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn kyselyn mukaan työhyvinvointi on entisestään hieman laskenut runsaan puolen vuoden aikana, työssä pelätään ja alan vaihtoa harkitsee lähes 90 prosenttia.
Sote-alan ammattilaisiin on kohdistettu kyselyn mukaan useita valmiuslain aikaisia pakkotoimia. Vastanneista 34 prosentilla vuosilomia on siirretty, peruttu tai muuteltu niiden kestoa, 23 prosenttia on siirretty toiseen työpisteeseen tai tehtäviin ja 16 prosenttia kertoo, että irtisanomisaikaa on pidennetty.
Vastaajilta kysyttiin myös, miten työnantaja on korvannut tai hyvittänyt pakkotoimien seurauksia. Lähes kaikki (97 %) toteavat, että pakkotoimista ei ole korvattu mitään normaaleista työehdoista poikkeavaa. Vain kolme prosenttia oli saanut esimerkiksi korotetun hälytysrahan tai muun kertaluontoisen lisän. Koronalisää ei ole maksettu kenellekään.
– Kevät ja kesä ovat olleet jäsenillemme raskaita. Kuormittava ja vaarallinen työ yhdistettynä pakkokeinoihin, joilla on muun muassa määrätty uusiin tehtäviin ja siirretty lomia, on kuormittanut kovasti. Taakkaa lisää arvostuksen puute. Venymisestä muiden suomalaisten hengen ja terveyden hyväksi ei ole korvattu mitään, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
– Koronan toinen aalto vyöryy nyt vauhdilla. Edessä on uusi koitos myös hoitajille. Olen erittäin huolissani, miten he jaksavat ja motivoituvat. Mukavat eleet ja kiitokset lämmittävät mieltä, mutta eivät tuo leipää pöytään eivätkä vähennä työmäärää ja riskejä. Jos koronakriisin vuoksi terveytensä ja työkykynsä pakolla alttiiksi laittaneita ei palkita mitenkään, nykyisten työntekijöiden pitäminen alalla ja uusien houkutteleminen alkaa olla lähes mahdotonta. Mitta on täysi, Rytkönen jatkaa.
Alan vaihtoa suunnittelee aktiivisesti miltei puolet (48 %) ja yhteensä 88 prosenttia on harkinnut sitä. Vain 23 prosenttia hoitajista uskoo jaksavansa sote-alan työtehtävissä työuransa loppuun asti. Alan vetovoimassa on isoja ongelmia ja 64 prosenttia ei suuntautuisi sote-alalle, jos olisi nyt aloittamassa opiskelua.
Yhteensä 89 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että parempi palkka on keskeinen alan vetovoimatekijä. Myös alhaisempi psyykkinen kuormitus lisäisi halua pysyä alalla. Näin ajatteli 69 prosenttia vastaajista.
Useampi kuin joka kolmas erikoissairaanhoidossa työskentelevä kokee työhyvinvointinsa huonoksi. Vastaajista 68 prosenttia kertoo koronan heikentäneen työhyvinvointia ja 42 prosenttia on peloissaan oman tai läheisten terveyden vaarantumisesta. Yhteensä 65 prosenttia kertoo työturvallisuuden vaarantuneen korona-aikana.
– Sosiaali- ja terveysalan työ sisältää riskitilanteita, mutta niiden varalta on kouluttauduttu, harjoiteltu ja luotu toimintamalleja. Vastaajien kertoma voimakas pelko sairastumisesta työssä yllätti. Samoja havaintoja on tehty myös kansainvälisesti. Kyse on ehkä viruksen vaarallisuudesta, puutteellisista suojaimista, riittämättömästä perehdytyksestä uusiin tehtäviin tai ylipäänsä tuen puutteesta työpaikoilla. Havainto on otettava vakavasti, työ ei saa aiheuttaa pelkoa, Rytkönen korostaa.
Aula Researchin kyselyyn vastasi yhteensä 2[nbsp]750 tehyläistä ja vastausprosentti oli 29. Vastaajia oli useasta ammattiryhmästä, joista suurin olivat sairaanhoitajat (70 %). Muita vastaajaryhmiä olivat muun muassa kätilöt, röntgenhoitajat, bioanalyytikot, fysioterapeutit, lähihoitajat, lastenhoitajat sekä apulaisosastonhoitajat ja osastonhoitajat.