Alaikäisinä Suomeen tulleet kokivat oleskeluluvan saamisen raskaaksi

Tutkimuksen pitkät odotusajat ja epäselvä viestintä kuormittavat nuoria.
Maahanmuuttoviraston Helsingin palvelupiste. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Maahanmuuttoviraston Helsingin palvelupiste. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Turun yliopiston tutkijat ovat selvittäneet alaikäisinä Suomeen tulleiden nuorien kokemuksia oleskelulupaprosessista.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että nuorten kontaktit viranomaisiin olivat hyvin erilaisia nuoren oleskelulupatyypistä riippuen. Epävarmuus oleskeluluvan saamisesta ja prosessin pituus koettiin hankalimmiksi asioiksi oleskelulupaprosessissa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Kaikissa tutkimuksessa tehdyissä haastatteluissa tuli esiin, että jo tehdyn oleskelulupapäätöksen tiedoksianto oli toisinaan kestänyt todella pitkään.

– Puhuttelun jälkeen nopean päätöksen tekemiseen ja tiedoksiantoon kannattaa panostaa, väitöskirjatutkija Oona Alitalo sanoo tiedotteessa.

Kaikki puhuttelussa olleet nuoret kuvasivat jännittäneensä puhuttelua hyvin paljon. Myös tulkkauksen laatu vaikutti suuresti siihen, miten nuoret kokivat puhuttelutilanteen. Nuoret kertoivat tulkkien ammattitaidossa olevan paljon vaihtelua ja painottivat korkealaatuisen tulkkauksen merkitystä.

– Eri murrealueelta oleva tulkki ei välttämättä ollut nuorille ymmärrettävä tai ei riittävästi ymmärtänyt, mitä nuori yritti kertoa, Alitalo sanoo.

Poimintoja videosisällöistämme

Tutkijat suosittelevat, että viranomaisten tiedotusta kehitettäisiin, nuorten mahdollisuutta kysyä kysymyksiä parannettaisiin ja tulkin valintaan kiinnitettäisiin enemmän huomiota.

Tutkijat myös suosittavat, että turvapaikkapuhuttelussa voitaisiin huomioida nuoren omat toiveet ja päätös annettaisiin mahdollisimman nopeasti.

Tutkimusta varten haastateltiin 15–22-vuotiaita nuoria, jotka olivat tulleet Suomeen alaikäisenä vuosina 2015–2022. Suurin osa nuorista oli tullut Suomeen yksin, hakenut ja saanut kansainvälistä suojelua.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Osalla oleskelulupaprosessi oli vielä kesken, mutta he olivat käyneet jo turvapaikkapuhuttelussa. Osa osallistujista oli tullut kiintiöpakolaisina ja osa perheenjäsenen oleskeluluvalla.

Tutkimuksen toteuttivat väitöskirjatutkija Oona Alitalo, tutkijatohtori Johanna Vanto, väitöskirjatutkija Nea Peltoniemi sekä professori Anne Alvesalo-Kuusi oikeustieteellisestä tiedekunnasta.

Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa SILE-hanketta.

Mainos