Karhut ovat heränneet talviunilta. Karhuista tehdään paljon havaintoja keväällä ja alkukesällä, jolloin luonnossa on niukasti ravintoa tarjolla ja otsot liikkuvat jopa valoisan aikaan. Oppivainen eläin tarkastaa hyväksi havaitsemansa apajat joka vuosi.
Mökkeilykauden käynnistyessä on syytä muistaa oikea ja huolellinen jätehuolto. Älä tarjoa karhulle ruuantähteitä tai edes houkuttelevia hajuja, sillä ne vetävät karhuja puoleensa.
Loukkupyytäjien on syytä huolehtia, että kesäajaksi luontoon virittämättömänä jätetyt ansat ovat syötittömiä, sillä nekin houkuttelevat karhuja paikalle.
Karhun voi kohdata nykyään missä tahansa Suomessa. Suuresta koostaan huolimatta karhu on äänetön ja huomaamaton hämärän kulkija, joka erinomaisten aistiensa turvin tavallisesti väistää ihmistä. Tassunjäljet, isot ulostekasat, revityt kannot sekä rikotut ampiaispesät ovat monesti ainoita havaittuja merkkejä karhun läsnäolosta.
Karhujen havainnointi on kuitenkin arkipäiväistynyt, kun liiketunnistimella toimivat riistakamerat ovat yleistyneet. Karhu löytää helposti metsään viedyt houkutussyötit ja miehittämättömien kameroiden eteen onkin viime vuosina kävellyt satoja karhuja ympäri Suomea.
Karhu on oppivainen eläin ja karhua voidaan totuttaa ihmishajuihin myös pienillä haaskoilla.
– Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että karhu ei enää pelkää ihmistä ja poikkeuskäyttäytyminen lisääntyy. Karhua ei pidä missään olosuhteissa totuttaa ihmisen hajuun tai kesyttää. Haaskanpito on luvanvaraista ja säädeltyä myös syöttien osalta, Suomen riistakeskus muistuttaa.
Uteliaasti tai ihmistä kohtaan välinpitämättömästi käyttäytyviä karhuja joudutaan toisinaan karkottamaan ihmisarkuuden säilyttämiseksi. Tapaukset, joissa kesyyntynyt karhu joudutaan lopettamaan, ovat kuitenkin edelleen harvinaisia.
Luonnonvarakeskuksen tuoreen arvion mukaan Suomessa elää noin 1 500 karhua, jotka ovat iältään yli vuoden.