Tampereen yliopiston virologian professori Heikki Hyötyä on haastateltu Aamulehdessä. Hänen mielestään ”bakteeripilleri” suomalaislapsille voisi vähentää diabetesta, keliakiaa ja astmaa.
Immuunivastetta kasvattava pilleri voisi olla kehittynyt versio nykyisistä probiooteista ja hoidon kohteeksi pitäisi ottaa alle yksivuotiaat.
Ongelman ytimessä on, että Suomessa on maailmassa eniten ykköstyypin diabetesta suhteutettuna väkilukuun. Ykköstyypin diabeteksen esiintyvyys kuitenkin loppuu Venäjän rajalle kuin seinään, vaikka rajan takana Karjalassa väestöllä ei ole suurta eroa genetiikassa.
Professori Heikki Hyötyn mukaan Suomessa on siis jokin ympäristötekijä, joka on eri tavalla kuin maissa, joissa on vähemmän diabetesta. Ilmiöstä on tehty hygieniahypoteesi, jonka mukaan elämme liian puhtaasti eikä meillä ole riittävästi infektioita, jotka kouluttaisivat immuunivastettamme.
”On havaittu, että Karjalassa asuvat lapset, joille kehittyy sekä allergia että diabetes, olivat eläneet paikallisesti verraten puhtaasti, suomalaistyyppisessä ympäristössä”, professori sanoo AL:lle.
Hänen mukaansa ”lapset syövät liki steriiliä ruokaa ja elävät asvalttipihoissa. Se ei ole luonnollinen ympäristö ihmiselle”.
Hyödyn mukaan tulisi lisätä altistusta luonnon monimuotoisuuteen ja infektioille – turvallisesti. Yksi mahdollisuus on bakteeripilleri.
”Bakteeripilleri on kansanomainen sanonta, mutta se kuvaa asiaa aika hyvin. Mikrobien vaikutusta voisi yrittää matkia turvallisilla mikrobeilla”, professori toteaa.
”Altistus olisi tehtävä jo pienille vauvoille, koska immuunijärjestelmämme, joka välittää näitä tauteja, ohjelmoituu väärin jo varhain, usein jo ensimmäisen ikävuoden aikana. Alle yksivuotiaat on se ikäryhmä, johon meidän pitäisi yrittää vaikuttaa”.
Jo nyt professori Hyöty kehottaa altistamaan lapsia.
”Kesämökin omistaminen ei välttämättä ole huono juttu, jos se vauva pääse siellä vähän konttaamaan nurmikolla – eikä sitä kannata niin huonona pitää, jos sinne suuhun vähän santaakin menee”.