Suomessa toimivien kultaliikkeiden tekemät kaupat ovat herättäneet epäilyksiä, käy ilmi Aamulehden selvityksestä.
Lehti sai haltuunsa kultayhtiö Gold Store Finlandin sisäisiä asiakirjoja vuosilta 2022–2025. Niistä selviää muun muassa ostetun kullan ja hopean grammamääriä sekä kuitteja myynneistä.
Hopeaa ja kultaa myyneille yksityishenkilöille on maksettu vain murto-osa kulloisestakin markkinahinnasta. Aamulehden selvityksen mukaan yhtiö on tehnyt viime vuosien aikana kovakatteisia kulta- ja hopeakauppoja, erityisesti iäkkäämpien ihmisten kanssa.
Kovakatteisista kaupoista liki kaikki on tehty 1930-1960-luvulla syntyneiden kanssa.
Gold Store Finland ostaa kultaa kiertävillä matkailuautoilla. Yhtiön kivijalkaliikkeet toimivat Kultahopean ja Kultavintagen nimillä.
Yrityksen myyntikatteet kaupoista ovat olleet hurjia – jopa 96 prosenttia. Keskimääräinen myyntikate on ollut yli 90 prosenttia kymmenien kauppojen perusteella.
Vakiintuneiden kultaliikkeiden myyntikate on puolestaan noin 20 prosenttia.
Esimerkiksi kesällä 2023 kuopiolaismies myi yhtiölle 39 grammaa puhdasta hopeaa, 47 grammaa puhdasta kultaa sekä esineitä, kuten kelloja. Hän sai tästä 110 euroa, kun pelkästään kullan ja hopean markkina-arvo olisi ollut 2700 euroa.
Aamulehden tietojen mukaan iäkkäämpien ihmisten huijaaminen olisi ollut suunnitelmallista. Gold Store Finlandista on tehty rikosilmoitus Helsingin poliisille, joka ei ole vielä tehnyt päätöstä esitutkinnan aloittamisesta.
Yhtiön omistaja ja toimitusjohtaja Matias Kerminen kiistää Aamulehden esittämät väitteet ja uskoo, että poliisille tehdyssä rikosilmoituksessa tullaan tekemään syyttämättäjättämispäätös.
– Yksittäisistä kaupoista johdetut prosenttiluvut eivät anna oikeaa kuvaa todellisesta katteesta tai yhtiön toiminnasta, hän kirjoittaa lehdelle lähettämässään sähköpostiviestissä.
Kaikkia asiakkaita kohdellaan Kermisen mukaan samalla tavalla, iästä riippumatta ja kaupankäynti perustuu aina vapaaehtoisuuteen.
Poliisilla on käynnissä yksi petostutkinta Hämeessä yhtiön toiminnasta. Iäkkäälle naiselle oli maksettu 150 euroa hänen myymistään koruista punnitsematta niiden painoa. Naisen myymän kullan sen hetkinen markkina-arvo oli yli 11 000 euroa.
Rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Matti Tolvasen mukaan yhtiön katteet ovat olleet poikkeuksellisen suuria.
Hän pitää mahdollisena, että koruja myyneillä iäkkäämmillä ihmisillä ei ole ollut tietoa kullan markkinahinnasta. Lain mukaan ihmisen ymmärtämättömyyttä ei saa käyttää hyväksi kauppaa tehtäessä.