Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus esitti lokakuussa 2018, että aktiivimallin kehittämistä jatketaan kolmikantaisesti. Tämän päätöksen perusteella sosiaali- ja terveysministeriö kutsui kokoon työryhmän, jossa valmisteltiin omavastuupäivin toteutetun aktiivimallin kehittämistä.
Työryhmä käsitteli mallista saadun palautteen perusteella ehdotuksia aktiivisuutta kerryttävän toiminnan käsitteen laajentamiseksi ja ehdotuksia uusien henkilöryhmien rajaamiseksi aktiivimallin soveltamisen ulkopuolelle. Työryhmän näkemykset eivät olleet yksimielisiä.
Työryhmä kuitenkin katsoo, että aktiivimallia on mahdollista kehittää eteenpäin, kun otetaan huomioon työttömyysetuuksien tarkoitus. Työttömyysetuuksien tarkoitus on korvata työttömyydestä aiheutuvia taloudellisia menetyksiä työnhaun aikana ja se on vastikkeellista.
Työryhmän katsookin, että aktiivimallia voidaan kehittää eri tavoin ja sitä koskevaa sääntelyä on mahdollista yksinkertaistaa.
Ryhmän mielestä on tärkeää, että tulevaisuudessa selvitetään mahdollisuus yhdistää ja muuttaa europerusteisiksi aktiivisuuden edellytykset palkkatyössä, yritystoiminnassa ja omassa työssä. Samoin olisi selvitettävä mahdollisuutta yhdistää laissa olevat aktiivisuusedellytykset selväksi kokonaisuudeksi.
Työryhmän mielestä jatkossa pitäisi myös selvittää, voisiko työttömyysturvalaissa olevat erilliset työttömyyspäivärahaa ja työmarkkinatukea koskevat aktiivimallia koskevat säännökset yhdistää.
– Tällä hetkellä säännökset ovat identtiset, mutta erilliset, mitä ei voida pitää kaikilta osin tarkoituksenmukaisena työttömyysetuudelta toiselle siirtyvien ihmisten näkökulmasta, työryhmä toteaa.
Työryhmässä on ollut esillä erityisesti työ- tai toimintakykyyn liittyvien kysymykset. Niiden osalta koko etuus- ja palvelujärjestelmää ja tämän kokonaisuuden mahdollisia kehittämistarpeita tulisi tarkastella avoimesti.
Työryhmä ei pitänyt perusteltuna sitä, että aktiivimallissa huomioitaisiin vapaaehtoistoimintaa, sosiaalista kuntoutusta tai muita osallisuutta osoittavia toimia. Näin siksi, että työn aikana ei löytynyt perusteita sille, että aktiivimallin osaksi liitettäisiin nykyistäkin laajemmin sellaisia elementtejä, joilla ei ole läheistä kytköstä työhön pääsemiseen tai paluuseen, vaan jotka ensisijaisesti liittyvät esimerkiksi osallisuuteen tai työ- tai toimintakykyyn.
Päätöksenteko aktiivimallin mahdollisista muutoksista jää kevään eduskuntavaalien jälkeen muodostuvalle hallitukselle. Aktiivimallin vaikutusten seuranta jatkuu kolmessa erillisessä hankkeessa.