– Suomen BKT:n ennustetaan olevan nollakasvussa vuonna 2015, kun kotimainen kysyntä on vaimeaa ja Venäjän ongelmat painavat viennin kasvua. Vuonna 2016 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 1,0 prosenttia, kun viennin kasvuedellytykset paranevat ja kotimainen kysyntä vakautuu, toteaa Aktian pääekonomisti Anssi Rantala.
Euron kurssin heikentyminen, öljyn hinnan lasku ja euroalueen rahoitusolojen lisäkevennys ovat Suomen kannalta tärkeimmät kasvua tukevat tekijät tänä vuonna. Viennin elpymistä varjostaa kuitenkin Venäjän talouden syvä taantuma.
– Vientimarkkinoiden vähittäinen vahvistuminen tukee investointihankkeiden aloittamista, mutta kuluvan vuoden investointiaktiviteetti jää viime vuotta vähäisemmäksi. Vasta vuonna 2016 on edellytyksiä investointien kasvulle, arvioidaan maanantaina julkaistussa Aktian Taloudellisen katsauksessa.
Aktian mukaan työllisyys heikkenee tänä vuonna ja työttömyys nousee 9,4 prosenttiin. Ennustettu hidas talouskasvu ei luo riittävästi uusia työpaikkoja, ja työttömyys tulee pysymään korkeana pitkään.
Julkinen talous on pysynyt syvästi alijäämäisenä. Viime vuonna valtion ja kuntien yhteenlaskettu alijäämä kasvoi jo 9,3 miljardiin euroon.
Aktia olettaa ennusteessaan, että uuden hallituksen lisäsopeutustoimista noin 800 miljoonaa euroa kohdistuu jo vuoteen 2016. Menoleikkauksia tehdään noin 1,4 miljardia euroa.
Nettomääräisesti sopeutuksen arvioidaan jäävän noin 800 miljoonaan euroon, koska hallituksen päättämät kasvupanostukset ajoittuvat osin jo ensi vuoteen.
Valtion ja kuntien alijäämän Aktia ennustaa kuitenkin edelleen olevan yli 8 miljardia euroa vuonna 2016. Julkinen velka nousee noin 65 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2016.
Hallituksen säästö- ja rakenneuudistusohjelman kokonaistavoitteena on vahvistaa Suomen julkista taloutta yhteensä 10 miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä.
– Säästö- ja rakenneuudistusohjelman kokoluokka on oikea. Toteutuessaan se poistaisi Suomen julkisen talouden kestävyysvajeen. Kasvu- ja työllisyysnäkökulmasta on erittäin tärkeää, että hallitus tavoittelee selkeää suunnanmuutosta julkiseen talouteen. Hallitusohjelman linjaus veroasteen nousun pysäyttämisestä on myös erittäin tärkeä, korostaa Rantala.
Hänen mukaansa etupainotteiset päätökset mittavista sopeutustoimista rakentavat luottamusta Suomen julkisen talouden hoitoon niin kotimaassa kuin kansainvälisten sijoittajien piirissä. Sopeutustoimien ajoitus on myös etupainotteinen.
– Menoleikkauksista 2,5 miljardia euroa kohdistuu vuosille 2016-2017, ja 1,5 miljardia euroa vuosille 2018-2019. Nopea aikataulu on perusteltu. Suomi ei ole suhdannekuopassa, ja viivyttelyllä ei voiteta mitään. Etupainotteisten sopeutuksen haitallisia kasvuvaikutuksia lisäksi pehmennetään uusilla kasvupanostuksilla lähivuosien ajan, korostaa Rantala.
Hänen mukaansa hitaampi talouskasvu on se hinta, joka sopeutustoimista joudutaan joka tapauksessa maksamaan.
– Pidemmän aikavälin suuret haasteet perustelevat, miksi toimet ovat kuitenkin välttämättömiä. Väestön ikääntymisen aiheuttamat menopaineet voimistuvat merkittävästi heti ensi vuosikymmenen alkuvuosina.