[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”tuomi-nikula-01″ mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Kun Eurooppa eli hullua vuottaan 1968, kälviäläinen Petri Tuomi-Nikula kävi lukiota Kokkolassa. Päivittäistä koulumatkaa kertyi parikymmentä kilometriä suuntaansa.
Lukiolaisnuorukainen oli aika kaukana tyypillisestä yhteiskunnan rajun rakennemuutoksen koetteleman Keski-Pohjanmaan maalaispojasta. Isä oli Keski-Pohjanmaan kansanopiston rehtori ja äiti toimi siellä opettajana. Kulttuurikodissa vaalittiin kansainvälisiä kontakteja, ja varsinkin kesäaikaan perheen kahvipöydässä käytiin vieraiden kanssa vilkkaita keskusteluja eri kielillä. Lehtiä kotiin tilattiin runsaasti.
– Tapanani oli istahtaa koulusta tultuani keittiön pöydän ääreen ja lukea uusimmat lehdet. Eräänä päivänä käsiini osui aikakauslehti, jonka kannessa oli kuva hyvin edustavasta pariskunnasta upean talon edustalla, kauniissa kesäisessä auringonvalossa. Kiinnostuin jutusta ja luin sen oitis, Petri Tuomi-Nikula muistelee.
Kansikuvassa poseerasi Suomen silloinen Italian-suurlähettiläs puolisoineen.
– Jutusta ymmärsin, että suurlähettilään työ on keskeisesti paitsi kahdenvälisten suhteiden hoitamista, myös Suomi-kuvan rakentamista ja Suomen tunnetuksi tekemistä. Se tuntui minusta hyvin kiehtovalta, eikä Roomakaan vaikuttanut hullummalta asuinpaikalta, Tuomi-Nikula kertoo.
Vaikka diplomaatin ura ja Rooma saattoivat 1960-luvun Kälviältä katsoen tuntua etäisiltä unelmilta, valtaosan työurastaan Tuomi-Nikula on tehnyt Suomen edustajana maailmalla. Työura ulkoministeriön palveluksessa alkoi Suomen Bonnin suurlähetystön nuorempana lehdistöavustajana. Pian pesti vaihtui varsinaisen lehdistövirkamiehen tehtävään ja venyi kuuden vuoden mittaiseksi.
Kotimaahan palattuaan hän sai kutsun, jota ei voinut vastustaa: MTV oli perustamassa Kymmenen uutisia, ja sinne tarvittiin ulkomaantoimittajaa. Ensin uutispäällikkönä ja lopulta MTV:n koko ulkomaanpalvelun päällikkönä vierähti neljä vuotta.
Vuonna 1985 Tuomi-Nikula jätti toimittajan tehtävät ja siirtyi takaisin ulkoministeriöön. Hän on toiminut muun muassa lehdistöneuvoksena Lontoossa, Suomen ensimmäisen EU-puheenjohtajuussihteeristön päällikkönä 1999, ulkoministeriön viestintäjohtajana Helsingissä sekä suurlähettiläänä Budapestissa – ja Roomassa. Väliin mahtuu myös kolmen vuoden jakso IT-yritys Fujitsu-Invian viestintä- ja markkinointijohtajana 2000-luvun alussa.
– Vierailut MTV:ssä ja ICT-maailmassa olivat ainutlaatuinen mahdollisuus oppia uusia asioita. Sain korvaamattomia kokemuksia, joita olen voinut hyödyntää diplomaatin ammatissa, Tuomi-Nikula sanoo.
Töidensä lomassa hän ehti opiskella ja opettaa lukukauden ajan Columbia-yliopistossa New Yorkissa, mutta myös kirjoittaa taitelijaelämäkerran.
– Kuningasbasso – Matti Salminen taitaa olla edelleen genrensä myydyin kirja Suomessa, intohimoisena klassisen musiikin harrastajana tunnettu Tuomi-Nikula kertoo.
Matkan varrella hänen musiikkiharrastuksensa piiriin ovat tulleet myös saksofonin ja pianon soitto sekä jazzin alkeet.
Suurlähettiläänä Roomassa Petri Tuomi-Nikula seurasi italialaisen populismin nousua. Vaikka maassa on tapahtunut monenlaisia poliittisia ylilyöntejä, hänen uskonsa Italian demokratian ja oikeusvaltion kestävyyteen on yhä vahva.
– En ole missään vaiheessa ollut erityisen huolestunut sen enempää ex-pääministeri Silvio Berlusconista kuin Lega Nordin Matteo Salvinista. Italian oikeusjärjestelmä toimii, maan media on vahva ja kansalaisyhteiskunta elinvoimainen, hän sanoo.
Viime kuukausina huomio Italiassa on keskittynyt koronaviruskriisiin, jonka vaikutukset maahan ovat Tuomi-Nikulan mukaan toistaiseksi suuri arvoitus.
– Tilanne siellä on niin pahasti kesken, ettei arvioiden tekeminen tulevasta ole viisasta. Italia tulee tekemään parhaansa saadakseen omia velkojaan kriisin varjolla koko EU:n maksettavaksi. Tässä on mielestäni suuri mahdollisuus sekä Italialle että EU:lle. Määräaikaisia koronabondeja pitäisi laskea liikkeelle – sillä ehdolla, että Italia sitoutuu rakenteellisiin uudistuksiin. Ilman niitä Italia ei pääse oikealle uralle, Tuomi-Nikula toteaa.
Hän kehottaa seuraamaan Italian kehitystä tarkoin, sillä maa on merkittävien poliittisten innovaatioiden kehto.
– Se, mitä siellä kulloinkin tehdään, on pian muuallakin. Italian Viiden tähden liikettä monistaa nyt koko maailma. Aiempia esimerkkejä ovat vaikkapa eurokommunismi ja sitä ennen fasismi, jonka Adolf Hitler muovasi kansallissosialismiksi. Myös Euroopan unionin syntysanat kirjoitettiin siellä.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1590660348893{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”tuomi-nikula-02″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Lähettilääksi Unkariin Tuomi-Nikulan houkutteli uteliaisuus maan hallituksen demokratiaa halveksuneita otteita kohtaan. Saksan poliittiseen historiaan aikoinaan erikoistunutta maisteria kiinnosti, miten temppu tehdään – miten demokratia loppuu tämän päivän Euroopassa. Budapest osoittautui tässä aitiopakaksi.
Vuoden 2015 maahanmuuttokriisistä lähtien Unkarissa on vallinnut poikkeustila. Koronakriisi antoi pääministeri Viktor Orbánille ja hänen Fidesz-puolueelleen tekosyyn syrjäyttää parlamentin muodolliseenkin syrjäyttämiseen. Maata hallitaan nyt hallituksen määräyksillä – ilman mitään takarajaa.
Seuraa Italiaa tarkoin, sillä maa on merkittävien poliittisten innovaatioiden kehto, Petri Tuomi-Nikula kehottaa.
Tuomi-Nikulan mielestä Unkarin kehitys muistuttaa tapaa, jolla kansallissosialistit nousivat valtaan 1930-luvun Saksassa.
– Pahoin pelkään, ettei Orbán tule vapaaehtoisesti luopumaan nyt saavuttamastaan de facto yksinvaltiaan asemasta. Hän on haaveillut siitä koko poliittisen uransa ajan, hän sanoo.
EU:n jäsenvaltion muuttumista käytännössä diktatuuriksi Tuomi-Nikula pitää unionin kannalta merkittävästi Britannian eroa tai koronakriisiä vakavampana asiana.
Suomen hallituksen EU-puheenjohtajakaudella 2019 tekemää esitystä, jonka mukaan oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta tulisi EU-tukien edellytys, hän luonnehtii yhdeksi Antti Rinteen (sd.) hallituksen parhaista aloitteista.
– Siinä haettiin kokonaisvaltaista EU:n ja myös kaikkien suomalaisten etua. Se olisi ollut keino viivyttää Unkarin murheellista kehitystä ja rakentaa EU:n uskottavuutta arvoyhteisönä, hän sanoo.
– Haluan kuitenkin edelleen uskoa, että Unkarissakin demokratia lopulta voittaa. Nähtäväksi jää, tapahtuuko se aikanaan äänestyskopeissa, vai tuleeko muutos katujen kautta. Surullista on se, että kaiken tämän on annettu tapahtua meidän silmiemme alla. Aivan kuin emme olisi oppineet historiasta mitään.
Tammikuussa 2019 Tuomi-Nikula jäi eläkkeelle ulkoministeriöstä. Pitkää uraansa Suomen palveluksessa hän luonnehtii etuoikeudeksi.
– On ollut merkitsevää ja palkitsevaa – suuri etuoikeus – saada edustaa Suomea, hän sanoo.
– Kun ajattelen muiden maiden lähettiläskollegoita, moni heistä kantaa mukanaan hienoa historiaa ja mennyttä suuruutta. Suomi on viime vuodet elänyt historiansa parasta aikaa, vaikka emme sitä itse näe – tai halua nähdä. Suomen brändi on erinomainen, mutta henkselien paukuttelu sopii huonosti suomalaiseen luonteeseen. On kuitenkin tärkeää muistaa, että olemme omaa kokoamme suurempi kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Suomessa on tehty asioita oikein, hän toteaa.
Tuomi-Nikula ei ole malttanut jättäytyä lepäämään laakereillaan, vaan toimii nyt vanhempana neuvonantajana Sitran Kansanvallan peruskorjaus -hankkeessa lähimpinä työtovereinaan entiset moninkertaiset ministerit Jouni Backman (sd.) ja Liisa Hyssälä (kesk.). Runsaan kymmenen hengen hanketiimiä vetää teemajohtaja Antti Kivelä.
– Teemme työtä yhdessä valtioneuvoston, eduskunnan ja eduskuntapuolueiden kanssa, hän sanoo.
Tavoitteena on vahvistaa Suomen asemaa uudistumiskykyisenä demokratian mallimaana. Edustuksellisen demokratian toimintakykyä ja kansalaisten suorempia osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia halutaan edistää muun muassa digitalisaation avulla.
– Suomen sosiaalisen pääoman määrä – luottamus toinen toisiimme ja päättäjiin – on tutkitusti maailman korkein. Se on meidän suurin kansallinen voimavaramme. Aivan kuten mikä muu pääoma tahansa, sitä on kasvatettava. Jos niin ei tehdä, se kutistuu, ja se olisi meille kohtalokasta. Tässä on Kansanvallan peruskorjauksen ydin, Tuomi-Nikula toteaa.
Nyt koronavirusepidemia näyttää kiihdyttävän monia jo ennestään menossa olleita kehityskulkuja. Esimerkiksi etätyöstä ja virtuaalikokouksista on muutamassa viikossa tullut monelle uusi normaali. Samalla poikkeusolojen vuoksi tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että luottamus säilyy ja kaikki pysyvät mukana. Tähän liittyen Kansanvallan peruskorjaus -projekti onkin kokeilemassa muun muassa Kuhmoisten kunnan kanssa robottipuheluja kuntalaisten kuulumisten ja palvelutarpeen selvittämiseen.
Tuomi-Nikulan mukaan kriisi on paitsi tilaisuus kokeilla ja kehittää uutta, samalla myös tilaisuus koko ihmiskunnalle laittaa asioita mittasuhteisiinsa, pysähtyä miettimään tähänastisen elämäntapamme kestävyyttä.
– Että haluammeko jatkaa matkaa niin sanotusti ensimmäisessä luokassa helvettiin vai miettiä, miten elämätapamme sovitettaisiin planeetan kantokyvyn rajoihin esimerkiksi kiertotalouden periaatteiden viitoittamana, hän kysyy.
Sitran projekti päättyy kesällä 2021. Sen jälkeen Tuomi-Nikula kertoo pyyhkivänsä pianosta ja saksofonista pölyt. Aikaa aktiiviselle jazz-harrastukselle ja kirjoittamiselle jää vihdoin enemmän.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]