Aki Lindénin mukaan kirjeposti joudutaan eriyttämään Postin muusta toiminnasta

Postin hallintoneuvoston puheenjohtajan mukaan yhteiskunnan tukea tarvitaan, kun tuotot eivät kata enää kuluja.

Postin hallintoneuvoston puheenjohtaja Aki Lindén (sd.) kannattaa postin jakamista kahtia. Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) väläytti Uutissuomalaisessa Postin pilkkomista kahteen yhtiöön, joista toinen hoitaisi pakettiliiketoimintaa ja toinen postimerkillisen kirjepostin.

– Pidemmällä tähtäimellä hyvin erilaisten tehtävien hoito yhden organisaation toimesta ei ole strategisesti helppo asia, vaan tämä yleispalveluvelvoite joudutaan kyllä eriyttämään muusta toiminnasta, Postin hallintoneuvoston puheenjohtaja, kansanedustaja Aki Lindén sanoo Verkkouutisille.

Yleispalveluvelvoite eli postimaksulla varustetut kirjeet ja ulkomaille lähtevät paketit edustavat enää neljää prosenttia Postin toiminnasta ja 96 prosenttia on markkinoilla olevaa toimintaa.

– Kyllä nämä ovat hyvin erityyppisiä tehtäviä. Tähän astihan ne ovat sujuneet yhdeltä organisaatiolta sen takia, että Posti on kyennyt kehittämään toimintaansa varsin hyvin ja pystynyt tulouttamaan valtiolle jopa tuottoja vuosittain. Mutta kun tämä paperinen posti, kirjeposti ja muu, vähenee, niin jossain vaiheessa tällainen eriyttäminen joudutaan tekemään, Lindén toteaa.

Lindén ei halua ottaa kantaa siihen, mitä organisaatiomuodot juridisesti olisivat, mutta eriyttämista tarvitaan hänen mukaansa yhteiskunnan roolin ja markkinoilla tapahtuvan toiminnan selkiyttämiseksi. Viime vaalikaudella Juha Sipilän (kesk.) valmisteli Postin listaamista pörssiin, mutta hanke kaatui sinisten vastustukseen hallituksessa.

Viiden vuoden sisällä kirjeposti vähenee vaudilla

Lindén sanoo, ettei hänellä ole tarkkoja lukuja siitä, kuinka suurella summalla valtion pitäisi tukea yhteispalveluvelvoitteen toteutumista.

– Käsitykseni on, että tällä hetkellä siinä vielä ollaan tilanteessa, jossa tuotot kattavat kulut, mutta viiden vuoden sisällä kaikki ennusteet puhuvat kirjepostin ja vastaavan vähenemisestä sellaista vauhtia, että kun kuluja jouduttaisiin kuitenkin ylläpitämään suunnilleen nykyisessä laajuudessa, mutta jaettava ja samalla tuotot vähenevät, niin silloin mennään sen rajan yli, että yhteiskunta joutuu siihen panostamaan, Lindén sanoo.

Poimintoja videosisällöistämme

Omistajaohjausministeri Sirpa Paateron mukaan valtio tukisi Postia vuosittain sadoilla miljoonilla euroilla, joilla se takaisi kirjepostin kulun.

Toinen yhtiö pitäisi sisällään Postin muun logistiikatoiminnan eli paketit ja muun kuljettamisen kuin perinteisen postinjakelun postiluukkuihin.

– Postihan on tällä hetkellä kilpailukykyinen, mutta tulevaisuus on asia, jota me emme tiedä ja ymmärrän, että tämäkin akuutti tilanne, jonka ratkeamista tietenkin mahdollisimman nopeasti toivon, liittyy näkemykseen siitä, millä tavalla tulevaisuudessakin pärjättäisiin, Lindén toteaa.

Postin työriidan sovittelu vaikuttaa olevan tällä hetkellä pattitilanteessa. Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala ei jättänyt eilen uutta sovintoehdotusta eikä uusia tapaamisia osapuolten välille ole sovittu. Piekkalan mukaan neuvotteluissa tulppana on kysymys 700 pakettilajittelijasta, joiden työehdoista sopiminen siirtyi Palvelualojen työnantajilta ja Posti- ja logistiikka-alan unioni Paulta Medialiitolle ja Teollisuusliitolle.

Pau hylkäsi valtakunnansovittelijan ehdotuksen, koska siinä ei otettu kantaan pakettijakelijoiden asemaan. Paun tavoitteena on saada pakettilajittelijat takaisin riidan kohteena olevaan työsopimukseen. Pau järjestää tänään torstaina mielenosoituksen Eduskuntatalon edustalla ja vaatii Postin hallituksen erottamista.

Postiriidan tukilakot lisääntyvät ja laajenevat maanantaina.

Mainos