Akava on tiedotteensa mukaan laskenut, että 20–44-vuotiaiden naisten työllisyysasteen nousu yhdellä prosenttiyksiköllä merkitsisi noin 8 200 naisen työllistymistä. Nykyään 20–44-vuotiaiden miesten työllisyysaste on 76,5 prosenttia ja naisten 70,7, kertoo Tilastokeskuksen vuoden 2015 työvoimatutkimus.
– Työllisyystyöryhmän neuvotteluissa työmarkkinajärjestöille annettiin tehtäväksi 10 000 uuden työpaikan löytäminen, mutta naisten työmarkkina-aseman parantamista ei saatu mukaan keinoihin. Akavan laskelma osoittaa, että perhevapaauudistus olisi tehokkain tapa paitsi naisten työmarkkina-aseman parantamiseen, myös työllisyysasteen nostoon, sanoo puheenjohtaja Sture Fjäder.
Akava uskoo, että perhevapaiden tasaisempi jakautuminen, naisten osaamisen täysipainoinen hyödyntäminen, naisten työllisyysasteen paraneminen sekä nykyistä tasa-arvoisempi yhteiskunta johtaisivat Suomen kilpailukyvyn kasvuun ja menestykseen.
– Raju perhevapaauudistus olisi yksi Suomen menestystarinan suurimpia rakennuspalikoita. Suurin osa korkeakoulutetuistamme on jo vuosia ollut naisia, mutta heidän osaamistaan ja vahvuuksiaan ei hyödynnetä täysillä. Kilpailukyvyn parantaminen edellyttää sitä, että mahdollisimman monenlainen osaaminen saadaan käyttöön. Suomen pitää nousta Ruotsin ohi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden mallimaaksi, sanoo johtaja Maria Löfgren.
Perhevapaiden epätasainen jakautuminen ja pitkä kotihoidontukijakso voivat Akavan arvion mukaan johtaa korkeakoulutettujen naisten työllisyysansaan. Heille kasautuu myös muita ongelmia, esimerkiksi palkka- ja urakehitys hidastuu muihin työntekijäryhmiin verrattuna. Lisäksi määräaikaiset työsuhteet kasautuvat ennen kaikkea alle 35-vuotiaille korkeakoulutetuille naisille.
– On aika harkita, sopiiko kotihoidontuki enää nykyiseen työelämään, Fjäder toteaa.
Akava kertoo valmistelevansa perhevapaisiin mallia 6+6+6-mallin pohjalta siten, että joustavuus on ydinajatuksena tavalla, joka ei tee lasten kotihoidosta työllisyysansaa.