Akavan mukaan epävarma tilanne vaikuttaa Suomeen investoimiseen

Keskusjärjestön mielestä Suomi voi kilpailla ainoastaan laadulla ja uusilla innovaatioilla.
Näytteitä Suomen molekyylilääketieteen instituuttissa. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Näytteitä Suomen molekyylilääketieteen instituuttissa. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Korkeakoulutettujen keskusjärjestö Akava vaatii tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminnan rahoituksen vahvistamista jo tämän kevään kehysriiheen. Järjestön mukaan investointihalukkuus Suomeen on vähentynyt maailman epävarmaan tilanteen seurauksena.

– Korostamme, että Suomi voi menestyä vain korkealaatuisella osaamisella ja uutta luovalla tutkimus- ja kehitystoiminnalla, sanoo Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Keskusjärjestö muistuttaa, että eduskunta on sitoutunut nostamaan tutkimus- ja kehityspanostusten tason neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.

– Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että hallitus lisää TKI-toiminnan määrärahoja vuosille 2023–2026. Lisärahoituksen tarve vuodelle 2023 on 200 miljoonaa euroa, Fjäder toteaa tiedotteessa.

Akava haluaa myös yrityksille parempia kannustimia TKI-investointeihin.

– Investointipäätöksiä tehdäkseen yritykset tarvitsevat ennustettavuutta, jota loisi laaja ja pysyvä TKI-toiminnan verokannustin, Sture Fjäder sanoo.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Järjestö nostaa myös huolekseen Suomen Akatemian ja Business Finlandin rahoituksen. Suomen Akatemiaa uhkaa jopa 150 miljoonan euron leikkaukset samalla kun Business Finlandin asiakkaille kanavoituva rahoitus on laskemassa merkittävästi. Jopa kymmenen prosenttia yliopistojen tekemästä tutkimuksesta voi vähentyä.

– Leikkaukset on yksinkertaisesti peruttava jo kevään kehysriihessä. Aiemmin tehdyillä päätöksillä korkeakoulutusta on jo hajautettu ja lisätty uusia koulutusvastuita ilman rahoitusta, painottaa Akavan yhteiskunta-asiain päällikkö Piia Rekilä.

– Tutkimusten mukaan hyvinvoinnin lisääntyminen on riippuvainen tuottavuuden kasvusta. Innovaatiotoiminta sekä koulutus ovat taas tärkein keino saavuttaa tuottavuuskasvua. Siksi ei ole tarkoituksenmukaista politiikkaa leikata tieteestä, Rekilä toteaa.

Mainos