Akava pitää painopistettä oikeana, kun haetaan konkreettisia polkuja ihmisten saamiseksi työhön. Budjettiriiheen mennessä pitää kuitenkin valmistella lisää uusia toimenpiteitä, joilla parannetaan työn tekemisen edellytyksiä ja työllistävää kasvua.
– Hallituksen tavoite on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin. Kaikki toimet, jotka parantavat työllisyyttä ja osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia, ovat myönteisiä. Työllisyyden parantaminen edellyttää erityisesti kannusteita, joilla lisätään työpanosta, pureudutaan rakennetyöttömyyteen ja parannetaan osaamista. Suomen tulee olla kilpailukykyinen toimintaympäristö, jonne halutaan tehdä investointeja, toteaa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder (kok.).
Akava on tyytyväinen, että työttömyysturvan aktiivimalliin tehtiin korjauksia ja työttömien palveluihin kohdennettuja työvoimaresursseja lisättiin tuntuvasti.
Jatkovalmisteluun menevässä työnhaun aktiivimallissa ei saa Akavan mielestä asettaa kaavamaista työnhakuvelvoitetta karenssin perusteeksi. Karenssijärjestelmää pitää mieluumminkin uudistaa joustavampaan suuntaan.
Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työllisyyden edistämisen rinnalla kiinnitettiin huomiota ikääntyneiden työllisyyteen. Perustettavan työryhmän tavoite on luoda edellytykset 10 000 uuden työpaikan syntymiselle. Tämä on osapuolten yhteisvoimin ehdottomasti tavoiteltavan arvoista.
Asiantuntijat säilyvät työaikalain piirissä
Akava katsoo, että hallitus teki oikeat päätökset työaikalain uudistamisesta. Korkeasti kulutettujen työmarkkinajärjestö on tyytyväinen kehysriihen päätöksiin työaikalain laajasta soveltamisalasta ja siitä, että asiantuntijat ja esimiehet jäävät työaikalain piiriin.
Huolimatta kovastakin kritiikistä hallitus on useilla toimilla madaltanut pienten yritysten työllistämiskynnystä. Aikaisemmin on pidennetty koeaika kuuteen kuukauteen ja nyt kevennettiin yksilöperusteista irtisanomissuojaa alle 20 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Akava toivoo, että uudistusten myönteisiä työllistymisvaikutuksia ei heikennetä väärinkäytöksillä.
Niin ikään Akava arvostaa, että hallitus kuuli työmarkkinajärjestöjä työikäisten osaamisen kehittämisen keinojen osalta muun muassa kehittämällä muunto- ja täydennyskoulutusta. Akavan mielestä on hyvä, että toimet ulottuvat kaikkiin työntekijäryhmiin.
Yritystukityöryhmä ei onnistunut yritystukijärjestelmän uudistamisessa, eikä kehysriihessäkään tehty uusia linjauksia.
– Yritystukien uudistaminen olisi tarpeen erityisesti voimavarojen kohdentamiseksi uuden luomiseen. Yritysten innovaatiotukien kokonaismäärä on Suomessa kansainvälisesti matalalla tasolla. Tarvitaan 150–200 miljoonan euron lisäpanostukset, jotta yritysten innovaatiotoiminta parantaisi kestävästi kasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä. Kuluvalla vaalikaudella voimavaroja pitää saada vielä lisää, vaikka isompien askelten ottaminen jää seuraavalle vaalikaudelle, luonnehtii Fjäder.