– Kun työeläkemaksu, eläkeiän nosto 63 vuodesta 65 vuoteen ja eläkeiän nostomekanismi 2025 jälkeen saatiin sovittua, EK meni sieltä missä aita oli matalin, ja hyväksyi eläkevähenteisyyden kokonaan. Koska se on niin kallis malli, kaikki muu lensi pöydältä. Taas voi sanoa niin, että Eteläranta kumarsi duunareille ja käänsi selkänsä koulutetuille, sanoo Suomenmaan haastattelema Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.
Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat eläkejärjestelmän uudistamisesta kaksi viikkoa sitten. Eläkeikä nousee 65-vuoteen ja eläkettä kertyy 1,5 prosenttia palkkasummasta koko työuran ajan. Korkeamman eläkekarttumaa eli superkarttumaa ennen eläköitymistä ei enää kerry. Uudistus astuu voimaan vuonna 2017. Korkeasti koulutettujen Akava oli ainoa keskusjärjestö, joka ei allekirjoittanut sopimusta.
– Meillä oli paljon yhteisiä kokouksia SAK:n ja STTK:n kanssa, mutta ne ajoivat tasakarttumaa. EK ja Kuntatyönantajat esittivät pitkään, että tulisi korotettu karttuma, mutta se ei ollut riittävä. Heidän mallissaan eläkemaksun vähenteisyys olisi ollut vain osittainen, ja korotettua karttumaa olisi ollut.
Akava ei hyväksynyt sopimusta, koska siitä poistettiin korkeampi eläkekarttuma, joka olisi Fjäderin mukaan kannustanut pysymään työelämässä eläkeikään saakka.
– Korotettu karttuma on käytännössä vain siirtymäajan eli 2017–2025.
– Jos porkkanoita roikkuu riittävän monta vuotta ennen eläkeikää, niin kyllä sinä haluat ne poimia. Tämä sopimus ratkaisee eläkejärjestelmän kestävyyden, mutta ei se riittävästi pidennä työuria. Työtunteja ei tule lisää, ja näin se ei ole ratkaisemassa kansantalouden ongelmia. Tässä kävi niin, että tehtiin tulonsiirto pitkään työelämään jääviltä aiemmin luovuttaville. Kysyn vaan, että edistääkö se työurien pidentymistä?