Akavan Fjäder sanelee ehtoja yhteiskuntasopimuspöytään: Nämä leikkaukset on peruttava

Akavan puheenjohtajan Sture Fjäderin mukaan järjestö ei lähde yhteiskuntasopimukseen, ellei hallitus peru koulutusketjun leikkauksia.

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder vaatii hallituksen kaavailemien koulutussäästöjen perumista, jotta järjestö voisi sitoutua yhteiskuntasopimukseen. Fjäderin mukaan noin 600 miljoonan euron koulutusleikkaukset tulisi perua, samoin suunnitellut heikennykset työttömyysturvaan.

– Se (koulutusketjun leikkausten peruminen) on yksi ehto ja on muitakin. Työttömyysturva pitäisi jättää rauhaan, tässä ei kannata nyt lyödä lyötyä. Meillä on ennätyskorkea korkeakoulutettujen työttömyys Suomessa, näiden etua ajavan keskusjärjestön puheenjohtaja muistuttaa Nykypäivän haastattelussa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Fjäder suhtautuu yhteiskuntasopimuksen syntyyn toistaiseksi epäillen.

– Kyllä se agenda on äärimmäisen kova. Olemme päätyneet siihen, että haluamme katsoa tämän yhteiskuntasopimuspöydän, mutta emme kyllä lupaa mitään.

Fjäder kummastelee myös sitä, miksi yhteiskuntasopimus pitäisi saada aikaan elokuun budjettiriiheen mennessä, vaikka sen on tarkoitus koskea vuoden 2017 jälkeistä aikaa.

– Hallituksen kannattaisi miettiä, onko viisasta kiristää näin tiukkaa aikataulua.

Keväällä Juha Sipilän (kesk.) yritys saada aikaan yhteiskuntasopimus kaatui kysymyksiin työajan pidennyksestä. Fjäder ei usko, että keskusteluissa kaavaillut työajan pidennykset voisivat toteutua:

– Voin kyllä sanoa, että työaikakysymykset eivät tuollaisenaan tule siihen neuvottelupöytään. Siitä ei varmaan tule diiliä.

Fjäder korostaa, että ennen yhteiskuntasopimusta agendalla on vielä työllisyys- ja kasvusopimuksen jatko, mikä on oma prosessinsa.

Työaikojen pidennys absurdia

Poimintoja videosisällöistämme

Fjäder luonnehtii koko keskustelua työaikojen pidennyksestä Akavan näkökulmasta absurdiksi.

– Se on absurdi keskustelu akavalaisten osalta. Hehän joustavat ja tekevät pitkää päivää jo nyt, Fjäder huomauttaa. Ylitöitä tehdään keskimäärin jo nyt 7,5 tuntia viikossa, mistä harva saa korvausta, ja palkkataso on muutenkin matalampi suhteessa Ruotsiin tai Saksaan.

Sipilän yhteiskuntasopimuksen tarkoituksena on tavoitella viiden prosenttiyksikön kilpailukykyloikkaa. Jos sopimus työmarkkinaosapuolten kanssa ei onnistu, hallitus on ilmoittanut toteuttavansa 1,5 miljardin euron edestä menoleikkauksia ja verojen korotuksia.

– Ymmärrän, että meidän on saatava takaisin heikentynyt kilpailukykymme, mutta millä keinoin? Se on tässä se keskustelukysymys.

Rakentavia uusia avauksia tähän liittyen Akavan puheenjohtaja ei kuitenkaan esitä. Hän vihjaa, että sopimuksen keskeisiin tavoitteisiin päästäkseen katseet tulisi suunnata toisaalle:

Mainos - sisältö jatkuu alla

– En kommentoi, missä se kilpailukykyongelma on, mutta väitän, että mitään kilpailukykyongelmaa ei ole akavalaisten piirissä.

Oppositiosta on syytetty hallitusta työmarkkinajärjestöjen kiristämisestä yhteiskuntasopimuksella. Fjäderilta heruu ymmärtämystä kuitenkin hallitukselle. Hän vieroksuu puheita kiristysruuvista:

– En olisi tässä niin jyrkkä. Hallitus antaa tässä työmarkkinaosapuolille kuitenkin mahdollisuuden, vaikka sillä se poliittinen valta on. Hallitus voisi toimia tässä myös toisin eli ei puhuisi työmarkkinajärjestöjen kanssa mitään, vaan leikkaisi vain.

Mainos