Akavan Erityisalojen mielestä karkein budjettiriihessä korjattava asia on korkeakouluihin kohdistuva lisäleikkaus, jolla järjestön mukaan rikotaan kilpailukykysopimusta. Järjestö vaatii, että hallitus pitää lupauksensa eikä enää esitä uusia lisäleikkauksia koulutukseen tällä hallituskaudella.
– Budjettiehdotuksessa yliopistojen rahoituksesta leikataan 13,9 ja ammattikorkeakoulujen 6,9 miljoonaa euroa. Perusteena on kilpailukykysopimuksen mukainen työnantajamaksujen vähentyminen. Esitys on kilpailukykysopimuksen vastainen, sillä sopimuksen mukaan säästöt koskevat vain julkista sektoria. Säästöt ovat julkisen sektorin henkilöstölle todella kipeä leikkaus, mutta korkeakoulutus on sopimuksessa rajattu niiden ulkopuolelle, Akavan Erityisalojen tiedotteessa huomautetaan.
Järjestö muistuttaa myös, että vapaalle sivistystyölle on varattu budjettiehdotuksessa 144,8 miljoonaa euroa, mikä on noin 13 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Kilpailukykysopimuksen osuus on järjestön mukaan lähes kolme ja puoli miljoonaa euroa.
– Kilpailukykysopimuksen osuus on lähes kolme ja puoli miljoonaa euroa. Myös vapaa sivistystyö luetaan budjettiesityksessä julkisiin toimijoihin, vaikka kilpailukykysopimuksen ei pitänyt koskea yksityisiä koulutuksen järjestäjiä, järjestö toteaa.
Lisäksi Akavan Erityisalat painottaa budjettiriihtä koskevassa kannanotossaan, että työllisyyttä edistävien toimien on oltava työtöntä työnhakijaa kannustavia.
Järjestö odottaa hallituksen työllisyyspaketilta toimenpiteitä, jotka kannustavat aktiivisuuteen ja esimerkiksi kouluttautumaan työttömyysaikana. Myös yliopisto-opintojen on oltava mahdollisia työttömyyskorvausta menettämättä, mikäli työnhakija on samaan aikaan työmarkkinoiden käytettävissä.
Työttömiin kohdistuvilta toimenpiteiden pitäisi myös olla arvostavia.
– Moitimme esimerkiksi hallituksen kaavailemaa tarkistusmenettelyä, jossa kolmen kuukauden välein työttömän tilanne tarkistettaisiin työvoimaviranomaisten haastattelussa. Jos työttömän aktiivisuutta ei katsottaisi riittäväksi, hänen työttömyyskorvaustaan alennettaisiin 3 prosenttia. Koemme menettelyn nöyryyttävän työtöntä, järjestö kertoo.
Työttömyyskorvausten jatkuvan alentamisen seurauksena olisi järjestön mielestä työttömän taloudellisen tilanteen vaikeutuminen ja muiden sosiaaliturvamenojen kasvu. Lisäksi menettely loisi järjestön mukaan lisää byrokratiaa ja työpaineita ylikuormittuneille työvoimaviranomaisille.