– Toteutuessaan 60 hengen irtisanominen vahingoittaa koulutusjärjestelmäämme vakavasti. Leikkausten jälkeen Opetushallitus ei selviydy lakisääteisistä tehtävistään, sanoo Akavan Erityisalojen toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki.
– Olemme huolissamme ylikuormittuneen henkilöstön selviytymisestä. Opetushallitus on jo nyt työsuojelupiirin erityistarkkailussa käsistä karanneiden ylityömäärien vuoksi. Tiedossamme lisäksi on, että henkilöstö tekee pakon edessä harmaata ylityötä.
Liitot ihmettelevät opetus- ja kulttuuriministeriön haluttomuutta korjata Opetushallituksen taloudellista tilannetta sisäisin keinoin.
– Yt-neuvotteluissa on kyse on 3,6 miljoonasta eurosta Opetushallituksen toimintamäärärahoissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tämän vuoden budjetin loppusumma on 6,6 miljardia euroa. Vaje voitaisiin hoitaa siirtymällä siivuina annettavasta budjetista joustavampaan kokonaisbudjetointiin. Opetus- ja kulttuuriministeriössä ei ole ollut tahtoa korjata tilannetta lukuisista yrityksistä huolimatta, sanoo Luomanmäki.
Opetushallituksen lakisääteisten tehtävien hoito on vaarantunut vuodesta 2006 alkaen tehtyjen henkilöstövähennysten vuoksi. Samaan aikaan ministeriö on esittämässä nykyisten lakisääteisten tehtävien lisäksi virastolle uusia tehtäviä lukuisissa valmisteilla olevissa lakiuudistuksissa ja kehittämisohjelmissa. Esimerkiksi varhaiskasvatuslakiin kaavailtu oppivelvollisuuden pidentäminen ja toisen asteen oppilaitosten yhteistoiminnan lisääminen ovat tällaisia.
– Tässä tilanteessa uusilla henkilöstövähennyksillä uhkaaminen entisten säästöjen päälle osoittaa valtiotyönantajan heikkouden. Toisaalla suunnitellaan uudistuksia ja lisätehtäviä, toisaalta otetaan pois mahdollisuudet toteuttaa nämä uudistukset. Toinen käsi ei tiedä mitä toinen tekee, sanoo Luomanmäki.
– Ihmettelemme myös sitä, miksi säästöjä etsitään lähinnä henkilöstöstä. Estävätkö jäykät budjetointikäytännöt tarkastelemasta opetushallituksen koko budjettia? Entä miksi säästöpaineet kohdistuvat lähinnä yhteen virastoon opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. Eikö olisi järkevämpää tarkastella koko hallinnonalaa kokonaisuutena ja kehittää toimintoja.
Liitot muistuttavat, että suomalainen koulutusjärjestelmä on kansainvälisesti ainutlaatuinen. Järjestelmämme on laadukas: tulokset ovat hyviä, kustannukset ovat kohtuullisia ja hallintoa on vähän. Opetushallituksella ja sen asiantuntijoilla on aivan keskeinen tehtävä opettajakunnan ja työpaikkaohjaajien ja -kouluttajien rinnalla. Viraston päätehtävänä on laatia eri kouluasteiden opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet. Lisäksi virastolla on useita ohjauksen ja kehittämisen tehtäviä, joilla varmistetaan koulutuksen laatu. Koulutus on kansallisen menestyksen ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn keskeinen tekijä.
Opetushallituksen 272 henkilöstä noin 80 kuuluu Akavan Erityisaloihin ja pääosin Opetushallituksen akateemiset toimihenkilöt ry:hyn, joka on Akavan Erityisalojen jäsenyhdistys.
Opetushallituksen yt-neuvottelut alkoivat 27.5. ja ne jatkuvat kesätauon jälkeen elokuussa. Neuvottelut koskevat Opetushallituksen koko henkilöstöä. Tavoitteena on saada aikaan 3,6 miljoonan euron vuosittaiset säästöt henkilöstökuluissa vuodesta 2015 alkaen.