Akavan mukaan tasa-arvolakiin on lisättävä henkilöstön, henkilöstöedustajan ja yksittäisen työntekijän oikeuksia ja tosiasiallisia mahdollisuuksia lisätä palkkatietoutta ja puuttua tehokkaammin palkkasyrjintään.
Palkka-avoimuutta selvittäneen työryhmän raportti julkaistiin tiistaina. Se luo katsauksen lainsäädännön muutostarpeisiin ja kokoaa työryhmässä esitetyt kehittämisehdotukset, mutta ei sisällä linjauksia jatkotyötä varten.
Akavan mukaan muutostarpeet lainsäädännössä kohdistuvat ensisijaisesti tasa-arvolain mukaisiin tasa-arvosuunnitelmiin ja palkkakartoituksiin sekä palkkasyrjintään. Syrjimättömyys ei toteudu eikä yksilöllä ole riittävää oikeussuojaa, ellei hänellä ole oikeutta saada salassapitovelvoitteella verrokin tai verrokkien palkkatietoja palkkasyrjintää epäillessä. Nykyisen lainsäädännön mukaiset prosessit eivät ole riittäviä.
– Palkkakartoituksella ei päästä pureutumaan samanarvoista työtä tekevien palkkaeroon, selittymättömään palkkaeroon. Palkkaeroja tulee kyetä analysoimaan nykyistä matalammalla kynnyksellä ja kaikkien palkanosien on oltava syrjimättömiä, sanoo työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko Akavasta.
Hänen mukaansa yksittäisen työntekijän mahdollisuudet selvittää mahdollista palkkasyrjintää ovat vähäiset.
– Henkilöstöedustajan avulla on mahdollista saada tasa-arvovaltuutetun kautta verrokkityöntekijän palkkatiedot. Kaikilla työpaikoilla ei kuitenkaan ole henkilöstöedustajaa ja nykyinen prosessi palkkasyrjintäepäilyn todentamiseksi on yksilön kannalta raskas eikä syrjimättömyys toteudu.
– Ellei nykyistä tasa-arvolakia uudisteta ja luoda matalan kynnyksen oikeussuojan välineitä, ne jäävät puutteellisiksi työvälineiksi. Palkka-avoimuuden vahvistaminen lisää yleistä palkkatietämystä, mahdollistaa palkkasyrjintään puuttumisen ja luo mahdollisuuksia korjata perusteettomia sukupuolesta johtuvia palkkaeroja, Savinko sanoo.