Hallitus päätti viime toukokuussa leikata työttömyysturvaa 200 miljoonaa euroa. Leikkaukset kohdistuvat ainakin ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoon.
– Ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaaminen tuntuu pohjautuvan siihen ajatukseen, että ihmiset työllistyvät nopeammin, kun työttömyysturvan kesto lyhenee. Pelkästään työttömistä korkeakoulutetuista 28 prosenttia oli ollut heinäkuun lopussa työttömänä jo vähintään vuoden. Sen sijaan, että he nautiskelisivat ansiosidonnaisestaan, he viestittävät meille jatkuvasti, että haluavat töihin nopeasti, kertoo johtaja Maria Löfgren Akavasta.
Jos keston lyhentäminen todella nopeuttaisi työllistymistä, pitäisi näin paranevan työllisyyden vaikutusten näkyä myös leikkaustarpeen pienenemisenä.
– Tällaisia laskelmia tai vaikutusarviointeja emme kuitenkaan ole saaneet, vaan laskelmat perustuvat nykyiseen huonoon työllisyystilanteeseen, Löfgren toteaa.
Akavan mielestä työttömyysturvasta pitäisi leikkaamiseen sijaan tehdä nykyistä joustavampi.
Asiantuntija Katja Veirto Akavasta toteaa, että työnhakijan kouluttautumismahdollisuuksia työttömyysturvalla on laajennettava. Työnhakija tietää usein itse, mikä edistää hänen työllistymistään parhaiten.
– Nykyään kouluttautumisesta ja itsensä aktivoinnista rangaistaan turvan menettämisellä. Ei ole mitään järkeä, että aktivoinnin lisäämisen ja osaamisen kehittämisen sijaan rankaisemme työttömiä leikkaamalla heidän työttömyysturvaansa. Tämä ei edistä heidän työllistymistään tippaakaan, Veirto sanoo.
Hänen mukaansa Akava ei hyväksy tehtyjä leikkauspäätöksiä.
Akava pelkää, että leikkaukset ansiosidonnaisessa työttömyysturvassa johtavat toimeentuloturvan käytön kasvuun.
– Työnantajat eivät osallistu toimeentuloturvan rahoitukseen. Tämä suunta näyttääkin olevan olennainen osa hallituksen politiikkaa. Työnantajien vastuuta karsitaan ja työntekijöiden kannettavaksi tulee yhä suurempi osa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksesta, Maria Löfgren toteaa.