Akava kritisoi sitä, että rahoitusta lisätään eri momentteihin, mutta päälinja aiemmin tehdyissä säästöpäätöksissä säilyy.
– Suhteessa kevään kehysriiheen hallitus on toki tehnyt parannuksia koulutuksen, tutkimuksen ja kehityksen rahoitukseen, mutta kokonaisuudessaan suomalaisten tiede- ja koulutuspolitiikan ahdinko jatkuu. Tämä johtaa edelleen suomalaisten osaamispohjan rapistumiseen, sanoo puheenjohtaja Sture Fjäder (kok.).
Hän muistuttaa, että koulutuksen ja tutkimuksen määrärahoista on leikattu tällä hallituskaudella yhteensä noin kaksi miljardia euroa.
Akava on toistuvasti korostanut, että Suomi tarvitsee erittäin tiiviin tulevaisuusvision tutkimus- ja innovaatiotoiminnasta. Tutkimuskenttää ravistelevat useat muutokset, kuten sektoritutkimuslaitosuudistus sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoituksen uudistaminen.
Fjäderin mukaan hallituksen yhtenä keskeisimpänä tavoitteena pitäisi olla yritysten innovaatiotoiminnan edellytysten parantaminen. Tämä tukisi uuden kasvun luomista.
– Akava edellyttää, että syntynyttä tuottavuuskuoppaa ei enää syvennetä entisestään. Budjettiehdotuksessa hallitus on ottanut ensimmäisiä askeleita uuden kasvun luomisen kannalta välttämättömien innovaatiopanostusten lisäämiseksi. Vaikeina aikoina pitää olla rohkeutta investoida uusiin kasvun siemeniin. Näitä panostuksia on tulevaisuudessa lisättävä, Fjäder toteaa.
Akava pitää perusteettomana, että verotuksen inflaatiotarkistukset eivät ulotu kaikkiin palkkaluokkiin. Myös tapa toteuttaa lapsivähennys on varsin huono.
– Onneksi lapsivähennys on tarkoitettu määräaikaiseksi. Muuten verotukseen olisi tullut uusi pysyvä progressiota lisäävä ja työnteon kannustavuutta heikentävä elementti, sanoo Akavan pääekonomisti Eugen Koev.