Eläketurvakeskuksen tuoreen raportin mukaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden työurat ovat yli kymmenen vuotta lyhyempiä kuin niiden, jotka jatkavat työntekoa vanhuuseläkeikään saakka.
Johtaja Pekka Piispanen korkeasti koulutettujen ammattijärjestö Akavasta pitääkin työeläke- ja työurauudistusta valmisteltaessa erittäin tärkeänä, että neuvotteluratkaisussa kiinnitetään erityistä huomioita työelämän laatuun ja työntekijöiden jaksamiseen.
– Siten työkyvyttömyyseläkkeiden todellisiin syihin voidaan puuttua kestävästi ja työkyvyttömyyttä pystytään vähentämään, Piispanen sanoo.
Raportin mukaan eläkeläisten sosioekonomiset erot ovat pitkien työurien tehneiden välillä pienemmät kuin aiemmin on arvioitu. Erojakin on: korkeammin koulutetut tulevat työelämään muita myöhemmin, joten he myös jatkavat työssä muita pidempään.
– Sosioekonomisia eroja tasoitetaan reiluimmin pidentämällä työuria. Tämä taas onnistuu siten, että ihmiset jaksavat tehdä työtä yli kuusikymppisiksi sen sijaan, että joutuvat jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin hiukan yli 50-vuotiaina. Työn sisällön ja hyvinvoinnin kehittämiseen tulee löytää uusia ratkaisuja, kuten joustavat työaikajärjestelyt ja paremmat kuntoutusmahdollisuudet, Piispanen esittää.
Monet sosioekonomisiin eroihin vaikuttavat tekijät eivät Akavan mielestä liity työeläkejärjestelmään. Hyvä koulutus johtaa usein pidempään ja taloudellisesti vakaampaan työuraan. Akava pitää sosioekonomisesta näkökulmasta tärkeänä, että kaikki nuoret saadaan suorittamaan vähintään perusasteen jälkeinen tutkinto.
– Eläketurvakeskuksen viime viikolla julkistamat tilastot kertovat, että vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä nousi viime vuonna yhdeksällä prosentilla. Työurat pitenisivät lisää, jos nykyistä useammat jäisivät eläkkeelle vasta joustavan vanhuuseläkkeen alaikärajan jälkeen. Taloudellisten kannustimien, erityisesti karttumien, hyödyntäminen on kaikkien ulottuvilla, Piispanen muistuttaa.