Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava suhtautuu hallituksen työelämälinjauksiin kriittisesti ja erittäin torjuvasti, mutta ehdottaa sopimisen tietä, jotta työmarkkinoilla ei ajauduta kriisiin.
– Hallituksen tavoitteet julkisen talouden vakauttamiseksi ja työllisyyden edistämiseksi ovat tärkeitä. Hallitus on valikoinut keinoiksi työnantajajärjestöjen tavoitteita sellaisinaan. Muutoksiin tarvittaisiin tasapainoa, sanoo Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren tiedotteessa.
Tiedotustilaisuudessa maanantaina illalla Löfgren sanoi, että hallituksen kaavailemissa työmarkkinauudistuksissa on joitakin, mistä Akavalla on valmiuksia neuvotella. Löfgren mainitsi esimerkkeinä paikallisen sopimisen lisäämisen ja työrauhakysymykset.
– Työttömyysturvastakin löytyy elementtejä, joista voi keskustella.
Sen sijaan jotkin asiat ovat Akavalle ehdoton ei. Tähän kuuluu muun muassa henkilökohtaiset lakkosakot. Löfgren huomautti, että lakko voi olla palkansaajajärjestön päättämä.
– Palkansaajalle tulisi siinä taloudellista vastuuta lakosta ja se ei meille käy, hän linjasi.
– Myös henkilösyistä irtisanomisen helpottaminen on aivan nou-nou asia, Löfgren jatkoi,
Määräaikaisuuden perusteisiin Akava ei halua höllennyksiä. Hallitusohjelman mukaan määräaikaisen työsuhteen kesto voisi olla yksi vuosi ilman erillisiä perusteluita.
Löfgrenin mukaan tämä osuisi erityisesti nuoriin, juuri työuransa aloittaviin työntekijöihin, jotka jo nyt tekevät paljon määräaikaisuuksia, ja joiden tulevaisuuden uskoa pitäisi vahvistaa, ei heikentää. Lisäksi Akavan mukaan aikuiskoulutustuki tulisi säilyttää tai korvata muulla mallilla.
Akavan puheenjohtajistoon kuuluva Katarina Murto tyrmäsi omassa puheenvuorossaan vientivetoisen palkkamallin, jota hänen mukaansa Akava ei voi hyväksyä miltään osin.
Vientialoihin sidotut palkankorotukset jumittaisivat Murron mukaan naisvaltaisten alojen palkkakehityksen sekä pahentaisivat julkisen sektorin työvoimapulaa. Lisäksi uudistus tarkoittaisi, että hallitus ja poliittiset päättäjät sekaantuisivat palkkaneuvotteluihin, jota Murron mukaan tuskin työnantajajärjestötkään tavoittelevat.
Akava ehdottaa hallitukselle ja muille työelämäosapuolille sopimisen tietä. Työministeri Arto Satosen (kok.) hahmottelema prosessi palkkaneuvottelujen kehittämiseksi on Akavan mukaan myönteinen ele, jonka pohjalta liitoilla on mahdollisuus löytää yhteinen näkemys.
– Olen ehdottanut pääministeri Petteri Orpolle (kok.), että työlainsäädäntö- ja työttömyysturvaa koskevia tavoitteita tarkastellaan kokonaisuutena. Korostamme, että niistä on aloitettava pikaisesti aidot neuvottelut, joissa haetaan tasapainoista ratkaisua. Uusien työpaikkojen syntyminen vaatii, että työntekijät voivat työssään hyvin ja voivat oppia uutta. Heikentämällä henkilöstön asemaa ei saada vahvistettua työllisyyttä tai parannettua julkisen talouden kestävyyttä. Toivon todella, että hallitus arvioi tilannetta kokonaisuuden näkökulmasta ja haluaa saada ratkaisun aikaan, Löfgren kertoo tiedotteessa.
– Olemme Akavassa valmiita neuvotteluihin monissa työelämäasioissa. Kohtuuttomien heikennysten edessä valmistaudumme toimenpiteisiin. Seuraamme liittojemme kanssa tarkasti hallituksen reagointia ehdotukseemme.
Löfgren ei tiedotustilaisuudessa yksilöinyt, mitä mahdolliset toimenpiteet voisivat tarkoittaa, mikäli neuvottelutie ei johda tulokseen.
Akavan hallitus käsitteli ajankohtaista tilannetta ja määritteli kantansa työlainsäädäntöesityksiin kokouksessaan 11. syyskuuta Helsingissä.