Akava kuitenkin katsoo, että hallitusohjelman kirjaukset eivät riitä korjaamaan täysin kahden edellisen hallituskauden aikana tehtyjä leikkauksia koulutukseen, osaamiseen, tutkimukseen ja innovaatioihin.
Perhevapaauudistuksen toteuttaminen on tärkeää, mutta uudistus on Akavan mielestä jäämässä puolitiehen. Nykyisenkaltaisesta kotihoidontuesta olisi pitänyt luopua.
– Hallitusohjelmassa ei mielestämme ole tarpeeksi kunnianhimoa kohdata 2030-luvun osaamisen haasteita. Se on osalle suomalaisista hyvä, mutta tulevaisuusinvestoinnit kokonaisuutena eivät vie Suomea eteenpäin, sanoo Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder (kok.).
– Hallitusohjelman linjaus innovaatiopanostuksista Business Finlandin tukiin on hyvä suunta, mutta tavoitteena tulisi olla neljä prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2027 mennessä, hän jatkaa.
Hallitusohjelmassa päätetty oppivelvollisuuden pidentäminen turvaa paremmin jokaiselle vähintään toisen asteen tutkinnon suorittamisen ja luo polkua työllistymiseen.
– Lisävoimavarat varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen ovat tärkeitä tulevaisuusinvestointeja. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut saavat jatkossa indeksikorotukset, mutta korkeakoulujen rahoitusta ei edelleenkään saada nostettua kansainväliselle tasolle. Jatkuvan oppimisen konkreettiset tavoitteet jäävät liian epäselviksi hallitusohjelmassa, Fjäder huomauttaa.
Hänen mielestään hallitusohjelma perustuu liiaksi oletukseen, että talous kehittyy suotuisasti. Julkisen talouden tasapaino ja työllisyydestä huolehtiminen edellyttävät kykyä reagoida nopeasti, jos suhdanne edelleen heikkenee.
– On hyvä, että uusia työpaikkoja pyritään luomaan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyöllä. Hallituksella on kuitenkin päävastuu edellytyksistä uusien työpaikkojen syntymiseen. Erityisesti toimenpiteitä on suunnattava siihen, että pelkän perusasteen suorittaneiden työllisyysastetta saadaan merkittävästi nostettua, Fjäder sanoo.
Akava pitää myönteisenä, että hallitusohjelmassa on myös linjaus kilpailukieltojen käytöstä.