Akava muistuttaa esittäneensä uudenlaista, innovaatioita ja uudistumiskykyä painottavaa elinkeinopolitiikkaa, ja ministeriö ajaa raportissaan samoja tavoitteita.
– Nykyisen ja tulevan hallituksen on sitouduttava näiden tavoitteiden toteuttamiseen, painottaa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder (kok.).
Ministeriön raportin mukaan uudistuvan teollisuuspolitiikan visiona on oltava, että Suomessa on monipuolinen, globaaleja markkinoita ymmärtävä ja jatkuvasti uudistuva teollisuus. Tämänkaltainen toiminta tuottaa korkeaa arvonlisää Suomeen.
– Tämän vision toteuttamiseksi esitetyt toimet innovointikyvyn parantamiseksi ja arvonlisäyksen luomiseksi ovat tärkeitä. Olennaista on, että yritykset pystyvät rakentamaan innovaatioista itselleen todellista kilpailuetua ja kanavoimaan tästä syntyvän arvon kotimaahan. Tämän eteen meidän on tehtävä kaikkemme, Fjäder sanoo.
Akava julkisti tiistaina omat hallitusohjelmatavoitteensa vuosille 2015–2019. Yksi tavoitteiden pääviesteistä on, että Suomi tarvitsee kasvua ja työpaikkoja, joita syntyy yritysten luomien innovaatioiden tuottaman arvonlisäyksen avulla.
– Kestävä kasvu voi onnistua vain silloin, kun yrityksemme keskittyvät enemmän arvonlisää tuottaviin toimintoihin. Teollisuuden uudistamiseksi esitetyt teollisuuspoliittiset painopistevalinnat cleantechiin, bio- ja luonnonvaratalouteen sekä digitalisaatioon ja uusiin tuotantoteknologioihin ovat perusteltuja, toteaa asiantuntija Vesa Vuorenkoski Akavasta.
Linjaraportin mukaan suomalaisten yritysten pitäisi kasvaakseen kyetä tuottamaan entistä enemmän läpimurtoinnovaatioita sekä tuotteistamaan ja myymään nämä markkinoille.
– Tämän tavoitteen tukemiseksi meidän on uudistettava innovaatiotoiminnan julkista rahoitusta sekä yliopistojen ja Tekesin innovaatiopalveluja. On myös syytä purkaa verotuksen tarpeettomat esteet investoinneille, Vuorenkoski toteaa.
Akava pitää huolestuttavana sitä, että vientiteollisuuden yritysten tutkimus ja kehitystoimintaan käyttämät voimavarat ovat vähentyneet finanssikriisin jälkeen lähes neljänneksellä. Suomen vientiteollisuuden panostukset innovaatioihin ovat selvästi Ruotsia ja Saksaa pienemmät.
– Yritysten johdon olisi syytä kiinnittää huomiota siihen, että ne kasvattavat ja kehittävät yritystensä tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa pitkäjänteisesti, Vuorenkoski sanoo.
Lue myös: Suomen mahdollisuudet ovat innovaatiovetoisilla aloilla