– Akavassa olemme jo pitkään kaivanneet yhteistä visiota korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tulevaisuudesta. Pidämme erityisen hyvänä sidosryhmien ja korkeakouluyhteisön laajaa mukanaoloa sekä parlamentaarisen seurantaryhmän asettamista, toteaa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder (kok.).
Akava painottaa visiotyössä näkemystä Suomen tarvitsemasta osaamisesta.
– Korkeakoulutusta uudistettaessa emme saa hukata sitä monipuolista osaamista, jota ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa tuotetaan työmarkkinoiden käyttöön. Samalla on katsottava tulevaisuuteen ennakkoluulottomasti ja luovasti ja etsittävä niitä osaamisalueita, joilla Suomi elää seuraavat sata vuotta, Fjäder sanoo.
Akavan asiantuntija Ida Mielityisen mukaan visiotyössä tarvitaan aivan uutta näkemystä myös osaamisen kehittämiseen.
– Miten tulevaisuuden korkeakoulut auttavat koulutettua väestöä pitämään yllä ja uudistamaan osaamistaan koko työuran ajan? Osaamisen kehittäminen on ratkaisevaa Suomen kilpailukyvyn kannalta, hän sanoo.
Korkea koulutustaso ja laadukas tutkimus edellyttävät nykyistä parempaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Tiedeyhteistyön parantaminen sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla on tarpeellista tutkimuksen tason nostamiseksi.
Akava muistuttaa, että onnistunut kehittäminen edellyttää koko korkeakouluyhteisön mukanaoloa. Henkilöstöllä ja opiskelijoilla on runsaasti luovia ja rakentavia ajatuksia kehittämisen suunnasta. Työelämän tarpeita ja näkemyksiä tulevaisuuden osaamistarpeista on otettava mukaan jo alusta lähtien.
Lue myös: Suomen korkeakoulutukselle ja tutkimukselle teossa visio 2030