Akavan mielestä suomalaista korkeakoulutusta on uudistettava nopeasti sellaiseksi, että tutkinnoista valmistuneet työllistyvät nykyistä paremmin. Opiskelijoille tulee antaa monipuoliset työelämävalmiudet ja -taidot sekä valmiuksia luoda oma työpaikkansa.
– Keskustelu suomalaisten koulutustasosta pyörii jatkuvasti vain rakenteissa tai koulutusmäärissä. Niiden lisäksi meidän pitäisi ehdottomasti keskustella koulutuksen laadusta ja sen tuottamasta osaamisesta. Koulutuksen pitää antaa valmistuville valmiudet työllistyä, sanoo puheenjohtaja Sture Fjäder.
Suomen koulutusjärjestelmää koskevat poliitikkojen toimet ovat tähdänneet ennen kaikkea opintoaikojen lyhentämiseen.
– Opiskeluaikainen työskentely on tarjonnut opiskelijoille mahdollisuuden luoda työelämäsuhteita sekä saada työelämätuntemusta ja yleisiä työelämävalmiuksia. Opetussuunnitelmia tuleekin muuttaa sellaisiksi, että opiskelijat voivat kerryttää näitä valmiuksia opinnoissaan. Muutoin on vaarana, että korkeakoulutettujen työttömyys jatkaa kasvuaan, Fjäder varoittaa.
Kun opinnoista on siirrytty vakituisesti työelämään, Akava pitää välttämättömänä, että korkeakoulutus tarjoaa joustavia mahdollisuuksia osaamisen täydentämiseen ja kehittämiseen kaikilla aloilla työn ohessa.
– Korkeakoulutetuille ei ole tarjolla riittävästi hyvää täydennyskoulutusta, joten liian monet käyttävät täydennyskoulutuksena tutkintoon johtavaa koulutusta. Yliopistoissa vähintään kolmanneksella uusista opiskelijoita on jo tutkinto tai korkeakoulututkintoon johtava opiskelupaikka, huomauttaa asiantuntija Ida Mielityinen.
Koulutuksen ennakointia tehdään Suomessa tilastollisesti edistyksellisesti, mutta laadukas koulutuksen ennakointi ottaa huomioon myös osaamistarpeet.
Julkisuudessa puhuttanut yleisen koulutustason nousun hidastuminen johtuu siitä, että Suomessa on ylitetty kansallinen EU-2020 tavoite 30–34-vuotiaiden korkeakoulutettujen määrässä. Tuoreimman kansallisen raportin mukaan tästä ikäryhmästä 43,6 prosenttia oli korkeakoulutettuja vuonna 2011, kun tavoite on 42 prosenttia.
– Työelämässä olevien 15–64 -vuotiaiden koulutustaso nousee yhä Suomessa. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä työvoimassa on kasvanut 57 prosenttia kymmenessä vuodessa, mutta liian moni jää yhä perusasteen koulutuksen varaan. Koska koulutus suojaa työttömyydeltä ja sen pitkittymiseltä, tätä osuutta pitää Akavan mielestä pyrkiä pienentämään kaikin mahdollisin toimin.