Akava pitää välttämättömänä, että ammattikorkeakoulut tiivistävät yhteistyötään ja etsivät yhdessä keinoja, kuinka ammattikorkeakoulutuksen rakenteita voidaan kehittää.
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder odottaa päättäjiltä ja ammattikorkeakoulujen hallituksilta rohkeutta päätöksenteossa.
– Ammattikorkeakoulut on saatava keskustelemaan keskenään ja tekemään sellaisia valintoja, joilla turvataan ammattikorkeakoulutuksen laatu ja jatkuvuus Suomessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön on osaltaan huolehdittava siitä, että ammattikorkeakoulutuksen rakennetta ja sisältöjä kehitetään, Fjäder vaatii tiedotteessaan.
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ja ammattikorkeakoulut ovat aloittaneet rakenteellista kehittämistä koskevan selvitystyön, jolle on Fjäderin mielestä selkeä tarve.
– On tärkeää saada valtakunnallinen tilannekuva siitä, mikä ammattikorkeakoulujen taloudellinen tilanne on hoitaa tehtäviään laadukkaasti ja mitä koulutusaloja ja -ohjelmia eri toimijoilla on.
Ammattikorkeakouluverkosto pienentyy jo lähivuosina, koska tiedossa on vähintään kahden korkeakoulun yhdistyminen. Lisäksi niukka rahoitus tulee ohjaamaan ammattikorkeakoulujen toimintaa ja verkostokokoa.
– Koulutuksen tuottamisessa ja järjestämisessä on lisättävä yhteistyötä. Pienet ammattikorkeakoulut voivat olla tehokkaita ja tuottavia, mutta selvää on, että jatkossa ne eivät voi ylläpitää yksin samanlaista toimintaa, Fjäder muistuttaa.
”Katseet suunnattava yritysten suuntaan”
Asiantuntija Hannele Louhelainen korostaa, että Suomi tarvitsee erityisesti taloudellisesti niukkoina aikoina panostuksia osaamiseen ja innovointiin sekä koulutuksessa että työelämässä.
– Tärkein kilpailuetumme on luovuudessa, tuottavuuden kehittämisessä sekä tuotteiden ja palvelujen laadun parantamisessa. Yhteistyöjulistuksien rinnalla tarvitaan todellisia toimia ja tekoja. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyössä on paljon hyödyntämättömiä synergiaetuja, Louhelainen huomauttaa.
Louhelainen kannustaa ajattelemaan kumppanuuksia isommin. Hän esittää esimerkiksi korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, kaupunkien sekä pienten ja keskisuurten yritysten yhteisiä tutkimus- ja yrityshautomoita.
– Katseet on suunnattava myös yritysten ja yrittäjäjärjestöjen suuntaan: pelkkä koulutusjärjestelmän kehittäminen ei riitä, vaan yrityksiltä tarvitaan vahvaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanostusta sekä halua tehdä ammattikorkeakoulujen kanssa yhteistyötä.
Valtion tuki on Louhelaisen mielestä ratkaisevaa, jotta yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa saadaan lisättyä.
– Yritykset tarvitsevat kannustavaa vero- ja tukipolitiikkaa sekä matalankynnyksen rahoitusta innovaatioiden jalostamiseen.