Akavan hallitus pitää väistämättömänä, että eläkejärjestelmään on tehtävä laaja uudistus jo kymmenen vuoden sisällä.
– Kenenkään on aivan turha syyttää akavalaisia ahneiksi. Nyt tehdyn ratkaisun suurimpia häviäjiä ovat ammattiryhmästä riippumatta kaikki ne työntekijät, jotka jaksavat pakertaa vähintään 65-vuotiaiksi – ja vieläpä nykyistä paljon heikommilla eläke-ehdoilla. Suurimpia hyötyjiä suhteellisesti ovat he, jotka poistuvat työelämästä ennenaikaisesti, sanoo puheenjohtaja Sture Fjäder.
Akavan hallitus on päättänyt, että se ei hyväksy työura- ja eläkeuudistuksessa saavutettua neuvotteluratkaisua.
Korkeasti koulutetut ovat jo nykyään jatkaneet työskentelyään vapaaehtoisesti saavutettuaan eläkeiän alarajan, joka nyt on 63 vuotta.
– Nykymallissa 65-vuotiaaksi asti työskentelevä saa toistakymmentä prosenttia parempaa eläkettä kuin tulevaisuuden 65-vuotias, koska eläkeiän alaraja nousee 65 vuoteen ja korotettu karttuma sekä superkarttuma poistuvat. Tässä taloustilanteessa on karsittava saavutettuja etuja, mutta nyt niitä karsitaan kohtuuttoman paljon juuri niiltä, jotka pidentävät työuriaan, sanoo pääekonomisti Eugen Koev.
Tavoite työurien pidentämisestä ei toteutunut Akavan mielestä työeläkeuudistuksessa muutoinkaan riittävästi.
– Työuraeläke luo uudenlaisen, ennenaikaisen poistumistien työelämästä ja on työurien pidentämistavoitteen näkökulmasta täysin käsittämätön. Ratkaisussa olisi pitänyt olla erilaisia työelämäjoustoja ja sen olisi pitänyt kannustaa työnantajia edistämään työntekijöidensä työssä jaksamista, Koev sanoo.
Työeläkkeiden tasoa parantaa jonkin verran se, että eläkemaksua ei enää vähennetä eläkkeen perusteena olevasta ansiotulosta. Ratkaisu ei Akavan mielestä kuitenkaan toimi ikääntyneiden houkuttimena jatkaa työelämässä. Parhaiten työurien pidentämiseen olisi houkutellut kohtuullinen taloudellinen karttumakannustin työuran loppupäässä.
– Akavan oikeustajuun ei mahdu se, että viime vuosien ikäluokat ovat saaneet hyvät korotetut karttumat, mutta nykynuorilta ne poistetaan kokonaan. Karttumien poisto rokottaa erityisesti ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevia sekä yhä kasvavaa akateemista pätkätyöläisjoukkoa, Fjäder sanoo.
Akava oli ainoa keskusjärjestö, joka puolusti neuvotteluissa myös korkeasti koulutettuja.
– Olen kyllä hyvin huolissani siitä, että edes Elinkeinoelämän keskusliitto EK ei näytä pitävän koulutettuja palkansaajia kovin merkittävinä tekijöinä Suomen työelämässä. EK myöntyi ratkaisuun, joka katsoo menneisyyteen, eikä kannusta kouluttautumaan, Fjäder sanoo.
Akavan hallitus korosti kokouksessaan, että Akavalla ei ole jatkossakaan intressiä tehdä kaksi- tai kolmikantaisia työmarkkinaratkaisuja, jotka syövät jatkuvasti korkeasti koulutettujen ostovoimaa sekä nakertavat kouluttautumisen ja uralla etenemisen kannustavuutta.
– Akava harkitsee vakavasti, että mahdollinen työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkokausi ei tule kysymykseen, Fjäder sanoo.