Pitkälle koulutettujen palkansaajien keskusjärjestön Akavan mielestä työsuojelun pitäisi vastata uusia työskentelytapoja. Järjestön mukaan työlainsäädäntöä on päivitettävä vastaamaan nykyisen työelämän tarpeita.
– Teknologian kehittyminen ja liikkuva työ ovat vapauttaneet työntekijät kiinteästä paikasta, seinistä, työpöydistä ja johdoista. Valitettavasti työlainsäädäntö ei ole seurannut kehitystä, vaan rakentuu edelleen vanhakantaiseen näkemykseen teollisen ajan yhteiskunnasta. Uudentyyppistä asiantuntijatyötä tekevät ovat vaarassa jäädä työsuojelullisesti epätasa-arvoiseen asemaan, arvioi Akavan asiantuntija Miika Sahamies.
Yli kolmannes ylemmistä toimihenkilöistä on Akavan mukaan pudonnut kokonaan työajanseurannan ulkopuolelle. Reilu kolmannes pitää itse kirjaa työtunneistaan, ja vain vajaa kolmannes on työaikaseurannan piirissä.
– Tärkeä edistysaskel olisi kirjata työaikapankkijärjestelmän pääpiirteet ja siihen liittyvät työaikasuojelun vähimmäisehdot lakiin, toteaa Sahamies.
Työajanseurannan rinnalle tarvitaan Akavan mielestä myös työntekijöiden palautumismahdollisuuksien seurantaa.
– Henkisen kuormituksen vähentämiseksi työnantajan olisi tärkeä varmistaa, että työntekijöillä on mahdollisuus palautua kaikessa työnantajan lukuun tehdyssä työssä ja matkustamisessa ajankohdasta riippumatta. Myös työsuojeluvalvonnan tarkastuksia ja muita resursseja tulisi kohdentaa työaikojen ja niiden kuormittavuuden valvontaan, Sahamies ehdottaa.
Työpaikoilla pitäisi hänen mielestään myös edistää enemmän uutta teknologiaa ja eri elämäntilanteisiin sopivia työskentelytapoja, kuten työn ja yksityiselämän yhdistämistä helpottavaa etätyötä.
– Samalla on tärkeä sopia yhdessä etätyöskentelyn pelisäännöistä ja varmistaa riittävä työsuojelun taso. Pitkällä aikavälillä lainsäädäntöä on uudistettava niin, että kaikki työ- tai virkasuhteessa tehtävä työ on samanarvoisessa asemassa siihen katsomatta, missä työ fyysisesti tehdään, Sahamies vaatii.