– Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ei tunnista tulevaisuuden työn tekemisen tapoja, eikä mukaudu tarpeeksi tehokkaasti muutokseen, AKY:n hallituksen puheenjohtaja Mika Uusi-Pietilä toteaa.
Hän huomauttaa, että siirtyminen palkansaajasta yrittäjäksi ja päinvastoin lisääntyy entisestään eikä tiukka jakolinja palkansaaja- ja yrittäjästatuksen välillä vastaa nykytarvetta.
– Sosiaaliturvajärjestelmän tulisi toimia yksilön kannalta mahdollisimman joustavasti yrittäjä- ja palkansaajastatuksen rajapinnassa, Uusi-Pietilä sanoo.
Nykytilanteessa yhden ongelman muodostaa eri hallinnonalojen yrittäjämääritelmien erilaisuus. AKY:n varapuheenjohtaja Timo Saranpää toivoo, että palkansaajan ja yrittäjän statuksen määrittelyssä päästään yksiselitteisempään ja yhtenäisempään tulkintaan, jotta siirtyminen roolista toiseen olisi helpompaa sosiaaliturvaa menettämättä.
– Yrittäjä-palkansaaja -aseman välisen raja-aidan madaltaminen on välttämätöntä, Saranpää toteaa. Lisäksi samojen määräysten ja ohjeiden erilaiset tulkinnat luovat epävarmuutta ja liian tiukka yrittäjäksi tulkitseminen vaikeuttaa myös sivutoimiseksi yrittäjäksi ryhtymistä.
AKY kertoo pyrkivänsä vaikuttamaan myös yrittäjävalmiuksien ja yrittäjämäisen asenteen ottamiseen mukaan kaikkeen koulutukseen.
– Yksittäisten yrittäjyyskurssien sijaan yrittäjyys pitää sisällyttää kaikkeen opetukseen poikkileikkaavasti, jotta opiskelijat näkisivät yrittäjyyden vähintään yhtä houkuttelevana uravaihtoehtona kuin palkkatyö, Uusi-Pietilä vaatii.
Kahdentoista akavalaisen liiton muodostamassa Akateemiset yrittäjät AKY:ssa yli 7900 yrittäjäjäsenellään se on nyt Suomen Yrittäjien toimialajärjestöistä suurin.