Kokoomusta lähellä olevan Ajatuspaja Toivon tekemän tutkimuksen mukaan kuntavaaleissa vähiten ääniä saavat ehdokkaat eivät juuri vaikuta vaalitulokseen. Ajatuspaja tarkasteli tutkimuksessaan Suomen yhdeksän suurimman kaupungin kuntavaalituloksia ja havaitsi, että kaikissa kaupungeissa ja jokaisen puolueen kohdalla valtuuston kokoinen ehdokaslista keräsi vähintään 90 prosenttia annetuista äänistä.
Tällä hetkellä puolueet voivat asettaa kuntavaaleissa ehdokaslistan, joka on 1,5-kertainen suhteessa kunkin kunnan- tai kaupunginvaltuuston kokoon. Heikoimmin menestynyt ehdokaskolmannes sai siis alle kymmenen prosenttia kaikista äänistä, eikä kyseisen kolmanneksen suoriutuminen vaikuttanut missään kaupungissa puolueiden keskinäiseen suuruusjärjestykseen.
Ajatuspaja Toivon toiminnanjohtajan Sini Ruohosen mukaan täyden listan kokoaminen tuo puolueelle imagoetua, vaikka sillä ei olisikaan suurta merkitystä itse vaalitulokseen. Erityisesti kuntavaaleissa puolueiden ehdokasmääriä seurataan mediassa tarkkaan.
– Puolueiden näkökulmasta täysi ehdokaslista on osa julkisuuskampanjaa, joka määrittelee yhä enemmän vaaliasetelmia, Ruohonen arvioi.
Ajatuspaja Toivon mukaan vaalilistojen kokoa olisi järkevää karsia kolmanneksella. Tällöin valtuuston koko muodostaisi myös ehdokaslistan maksimikoon. Ehdotuksen puolesta puhuvat paitsi heikoimmin vaaleissa menestyvien ehdokkaiden vähäinen vaikutus vaalitulokseen, myös esimerkiksi ehdokashankintaan käytettävien resurssien suuri määrä sekä monen ehdolle lähtevän jääminen ilman kunnallista luottamustehtävää.
Ruohosen mielestä tulokset antavat viitteitä siitä, että myös maakuntaavaleissa ehdokaslistat tulisi rajata maakuntavaltuustojen kokoisiksi. Asia on ajankohtainen nyt, sillä ensimmäiset maakuntavaalit ovat edessä ensi vuoden lokakuussa.
Luottamuspaikkoja ei riitä kaikille
Listojen suuri koko johtaa myös tilanteeseen, jossa vaaleissa läpimeno on epätodennäköisempää. Ajatuspaja Toivo havaitsi tutkimuksessaan, että suurimmissa kaupungeissa keskimäärin joka kuudes kokoomusehdokas pääsi kaupunginvaltuustoon. Vastaavasti keskustan listoilta valtuustoon nousi joka kymmenes ja perussuomalaisten ja vasemmistoliiton listoilta sitäkin harvempi.
Ruohonen kysyy, kuinka motivoivaa on lähteä vaaleissa ehdolle, kun läpimeno on niin epätodennäköistä.
– Valtuuston kokoinen lista olisi toimiva myös vaalien jälkeisen paikkajaon näkökulmasta, kun
yhä useammalle ehdokkaalle pystyttäisiin tarjoamaan luottamuspaikkaa esimerkiksi lautakunnista, Ruohonen sanoo.
– Pienempi ehdokasmäärä voisi vapauttaa resursseja myös ehdokkaiden kouluttamiseen ja mahdollistaisi yksittäisille ehdokkaille nykyistä laajemmat tukijoukot.