Helsinki tuottaa hätämajoitusta usealle sadalle turvapaikanhakijalle päivittäin, ja kaupunki kertoo lisäävänsä tarpeen mukaan maahanmuuton edellyttämiä palveluja. Valtio korvaa kunnille vastaanottotoiminnan kulut, joten kaupunki saa menoja vastaavat tulot.
– Haasteemme on, että saamme kotouttamisen alkamaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun turvapaikka on myönnetty. Yrityksillä on tärkeä asema turvapaikanhakijoiden auttamisessa. Ajan kuluessa maahanmuuttajista tulee uusia helsinkiläisiä ja samalla he tulevat kaupungin palvelujen piiriin, kaupunginjohtaja Jussi Pajunen kertoo.
Talouden epävarmuus ja heikko työllisyystilanne ovat Pajusen mukaan kunnille suuri huolenaihe.
– Helsinki on kuitenkin pystynyt pitämään menojen kasvun maltillisena samanaikaisesti, kun investoimme uusiin asuinalueisiin ja joukkoliikenteeseen kaupungin vetovoiman vahvistamiseksi, Pajunen kertoo kaupungin ensi vuoden talousarvioehdotuksesta.
Kaupungin toimintamenot ovat ensi vuonna yhteensä 4,3 miljardia euroa. Menoista 46 prosenttia käytetään sosiaali- ja terveysviraston palveluihin, erikoissairaanhoitoon ja toimeentulotukeen.
Kaupungin investointimenot ovat yhteensä 680 miljoonaa euroa, josta HKL:n investoinnit ovat 212 miljoonaa euroa. Suurimmat investointikohteet ovat uudet metrovaunut, 90 miljoonaa euroa.
Verotulojen ja valtionosuuksien ennustetaan kasvavan yhteensä 1,3 prosenttia 3,06 miljardiin euroon.
Helsingin kunnallisvero säilyy ensi vuonna 18,5 prosentissa.
Talousarvioehdotuksen mukaan Helsingin lainakanta kasvaa noin 250 miljoonalla eurolla. Arvio tämän vuoden lopun lainakannasta on 1,73 miljardia euroa.
Asukasmäärän ennustetaan kasvavan tänä vuonna 1,2 prosentilla. Helsingin asukasluku on vuoden lopussa 628 213 henkeä.
