Robert Boldt selvitti väitöstutkimuksessaan aivoverkkojen ominaisuuksia ja toimintaa lepotilassa sekä tunto- ja ääniärsykkeiden aikana ja vertaili sokeiden ja näkevien aivoverkkojen toimintaa.
– Tutkin, miten luonnonmukainen ääniärsyke käsitellään sokeiden ja toisaalta näkevien aivoverkoissa ja millaisia yksilöllisiä eroja sokeiden ja näkevien toiminallisissa aivoverkoissa esiintyy. Lisäksi selvitin, miten etuaivolohkon ja tuntoaivokuoren välisen hermoradan ärsyttäminen vaikuttaa tuntoärsykkeen käsittelyyn, Boldt kertoo väitöstiedotteessaan.
Väitöstutkimuksen ensimmäisessä osatyössä koehenkilöt kuuntelivat ääninäytelmää toiminnallisen magneettikuvauksen aikana. Tutkimuksessa havaittiin kaksi erillistä ääninäytelmää käsittelevää toiminnallista aivoverkkoa, joista toinen käsitteli sekä puheääniä että ympäristöääniä ja toinen pelkästään puheääniä.
Toisessa osatyössään Boldt tutki, miten varhain sokeutuneiden henkilöiden aivot käsittelivät ääninäytelmää. Hän havaitsi, että näkevillä vasen aivopuolisko reagoi puheeseen oikeata aivopuoliskoa vahvemmin. Sokeilla tätä eroa ei esiintynyt.
Väitöstutkimus osoitti myös, että sokeilla oli näkeviä enemmän yksilöllistä vaihtelua puhe- ja kuuloaivokuoren toiminnassa. Näköaivokuoren toiminnassa sokeilla taas oli vähemmän yksilöllistä vaihtelua kuin näkevillä.
Boldtin mukaan yksilöllisen vaihtelevuuden lisääntyminen on todennäköisesti osoitus sokeuden seurauksena tapahtuneesta aivojen muovautumisesta.
– Sokeilla kuuloaivokuori korvaa näköaistin puutetta, ja toisaalta näköaivokuorelle ei tule näköaistin tuottamia viestejä. Tästä seuraa, että varhain sokeutuneilla kuuloaivokuori muovautuu näköaivokuorta enemmän, väittelijä toteaa.
Tutkimuksensa kolmannessa osatyössä Boldt tutki tuntoaivokuoren ja etuaivolohkon anatomisia yhteyksiä.
– Kun otsalohkon toimintaa häirittiin yksilöllisesti tarkasti suunnatulla TMS-pulssilla, tutkittavien kyky eritellä tuntopulssien määrää häiriintyi. Työ osoitti, että otsalohko säätelee tuntoaivokuoren toimintaa, Boldt sanoo.
LL Robert Boldtin väitöskirja Functional and anatomical brain networks – Brain networks during naturalistic auditory stimuli, tactile stimuli and rest. Functional network plasticity in early-blind subjects tarkastetaan torstaina 11. julukuuta Helsingin yliopistossa.