Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että kuullun puheen synnyttämää aivotoimintaa säätelee kuullun puheen tapaan myös sisäinen puhe eli puheen ajattelu.
Yhdessä tarkkaavuuden tilannekohtaisen suuntautumisen kanssa tämä voi selittää esimerkiksi sellaisen ilmiön, että omia ajatuksiaan ”kuunteleva” kumppanimme ei kuule puhettamme.
Toisaalta tulokset osoittavat, että ihmisen kuuloaivokuori pystyy ennakoimaan puheeseen liittyvää kuulotietoa hyvin tarkasti. Tätä voi tapahtua jopa yksittäisten äänteiden tasolla.
Tämän tarkkuuden ansiosta kuuloaivokuoren ja aivojen puhealueiden yhteyksiä voidaan käyttää hyödyksi oman puheen monitoroinnissa. Kun kuuloaivokuori pystyy ennakoimaan tuotettavaa puhetta, ihminen voi nopeasti huomata ja korjata väärin sanottuja äänteitä.
– Tutkimus tukee oletusta, että tällainen puheen monitorointi tapahtuu kahdella aikatasolla: vasen aivopuolisko valvoo lyhyiden yksiköiden, kuten äänteiden tai tavujen tuottamista ja oikea aivopuolisko valvoo pitempiä puheen yksiköitä. kuten sanoja kokonaisuutena, toteaa tutkijatohtori Sari Ylinen.
Puheen monitorointiin liittyvät virhesignaalit ovat hyödyllisiä omien virheiden korjaamisessa, ja niillä voi myös olla tärkeä rooli vieraan kielen sanojen ja ääntämisen oppimisessa. Vääränlaiset tai turhat virhesignaalit sen sijaan aiheuttavat puheen häiriöitä, kuten änkytystä.
Puheen ennakointi- ja monitorointijärjestelmän ymmärtäminen voi auttaa kehittämään puheen häiriöiden kuntoutusta ja kielenopetuksen menetelmiä.