Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan EU-komission ilmastopaketissa Suomelle on aivan keskeinen kysymys, että se mahdollistaa jatkossakin metsien kestävän hoidon ja käytön ja kunnioittaa jäsenvaltioiden toimivaltaa metsäasioissa.
– Me emme ole valmiita antamaan päätösvaltaa metsistämme unionille perussopimuksen vastaisesti, Lintilä sanoi EU:n ilmastolainsäädäntöpakettia koskevassa tiedotustilaisuudessa.
Euroopan komissio hyväksyi tänään lainsäädäntöehdotuspaketin, jotta kasvihuonekaasujen nettopäästöjä voidaan vähentää ainakin 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Euroopan on tarkoitus siirtyä päästöttömäksi vuoteen 2050 mennessä. Pakettiin kuuluiu päivitetty EU:n metsästrategia.
Jäsenmaat jakavat vastuun siitä, että hiili poistuu ilmakehästä. Tämän vuoksi maankäyttöä sekä metsä- ja maataloutta koskevassa asetuksessa asetetaan luonnollisten nielujen aikaansaamia hiilipoistumia koskeva EU:n kokonaistavoite, joka vastaa 310 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2030 mennessä. Kansalliset tavoitteet edellyttävät, että jäsenmaat huolehtivat hiilinieluistaan ja laajentavat niitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
– Alustavan arvion perusteella nielujen laskenta menee LULUCF-asetuksessa oikeaan suuntaan, kun nykyiset monimutkaiset laskentamallit poistuvat, Lintilä totesi.
– Pidämme kiinni myös Suomen EU-selontekoon kirjatusta periaatteesta, jonka mukaan muut maat eivät voi jättää päästövähennyksiä tekemättä Suomen metsänielujen avulla. Tämä on hyvin selkeä asia, ja tämän perään me tulemme katsomaan jatkossakin.
Oikeudenmukaisuus
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) korosti, että Suomi tekee jo tällä hetkellä todella paljon hiilinielujen kasvattamiseksi.
– Nyt nämä EU:n yhteiset hiilinielutavoitteet täytyy vaan toteuttaa tavalla, joka on oikeudenmukainen taakanjaon kannalta kaikkien jäsenmaiden osalta, ettei Suomen suuret metsänielut johda siihen, että jotkin jäsenmaat voivat jättää niitä varsinaisia kasvihuonekaasupäästöjen leikkauksia tekemättä, Tuppurainen sanoi.
Hänen mukaansa päästöleikkauksia tarvitaan, ja jokaisen jäsenmaan on tehtävä siinä oma osansa.
– Suomen nieluilla ei pidä luoda mitään mahdollisuuksia vapaamatkustamiseen. Tästä me tulemme pitämään huolen.
– Suomi ei kannata sitä, että metsäisten maiden nielut luettaisiin muiden jäsenmaiden hyväksi ja muiden sektoreiden päästöjen kompensoimiseen.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan Suomen hiilinieluilla ei ole tarkoitus korvata muiden päästöjä.
– Näin ei ole tässä esityksessä, eikä tämä ole ollut meidän tahtomme, vaan kaikkien maiden pitää tehdä leikkauksia, Mikkonen sanoi.
– Alustavien laskelmien mukaan se, mitä nämä hiilitavoitteet ovat kaikille maille ja mikä se on Suomen osalta, ei edes ole mitenkään erityisen korkea suhteessa meidän omiin tavoitteisiimme.
Suomi ja muut jäsenmaat aloittavat lakipaketin käsittelyn heti heinäkuussa samoin kuin mepit EU:n parlamentissa. Valmista saadaan mahdollisesti vuoden 2023 keväällä, jonka jälkeen uudistukset viedään kansalliseen lainsäädäntöön.