Euroopan komission talousennuste on Suomen kannalta karua luettavaa. Sen mukaan vain Kreikassa talous kasvaa heikommin kuin meillä. Halpa öljy, erittäin elvyttävä rahapolitiikka ja suhteellisen heikko eurokaan eivät ole Suomea kunnon myötätuuleen puhaltaneet. Kun tähän lisää sen, että maailmantalouden kasvuennustetta rukataan alaspäin, tilanteemme on hyvin vakava.
On siis yhdestoista hetki tunnustaa tosiasiat. Kuten se, että Suomi syö enemmän kuin tienaa. Ja se, että kokonaisveroastetta nostamalla tuota epäsuhtaa ei umpeen kurota. Jo nyt jokaiseen äitiyspakkaukseen voisi liittää 100 000 euron velkakirjan. Vuosittain uutta velkaa otetaan niin paljon jokaista syntyvää lasta kohden.
Midaksen sormea ei ole Euroopan keskuspankissakaan, vaikka se kuinka laajentaisi ja pidentäisi arvopapereiden osto-ohjelmiaan. Papereita painamalla ja numeroita siirtelemällä Suomea ei pelasteta.
Kun EKP ostaa omilla toimillaan aikaa, se on hyödynnettävä. Kuten ovat tehneet syvällä kuilussa käyneet Espanja, Irlanti ja Latvia. Talouden rakenneuudistusten ja julkistalouden tasapainottamistoimien myötä ne ovat päässeet hyvälle kasvu-uralle.
Tilannekuva ei tunnu olevan kaikille vieläkään selvä. Ilmeisesti odotetaan jotain Münchhausen-temppua ja sitä, että lisävelkaantuminen auttaa Suomea. Suomi ei voi kuitenkaan nostaa itseään hiuksista ylös. Suomi on viennistä riippuvainen maa. Meillä on isoja rakenteellisia ongelmia työllistymisen esteinä. Viime vaalikaudella korotettiin vain verotusta aivan tappiin ja melkein kaikki uudistukset jätettiin tekemättä.
Suomen taloudessa tarvitaan luottamusta, jotta yritykset investoivat ja työllistävät ja ihmiset rakentavat koteja ja tekevät hankintoja. Luottamus ei synny pelkistä puheista. Tarvitaan tekoja, jotka kohentavat kilpailukykyämme, jotka vakauttavat julkisen talouden, ja jotka uudistavat vanhoja toimintatapoja.
Uudistusten tietä tulee nostaa kilpailukykymme tasoa suhteessa tärkeimpiin kilpailijamaihin. Kyse on esimerkiksi paikallisen sopimisen lisäämisestä ja kannustinloukkujen purkamisesta. Hallitus on aiemmin esitellyt toimintasuunnitelmansa kärkihankkeista ja reformeista. Saavutettu sote-ratkaisu ja sen toimeenpano tulee olemaan keskeinen osa hyvinvointimme tulevaisuutta.
Suomen uudistumiseen tullaan seuraavan kolmen vuoden aikana käyttämään miljardi euroa. Näistä suurin osa osoitetaan työllisyyteen, koulutukseen ja biotalouteen. Viimeisin on lupaavin mahdollisuus uusiin työpaikkoihin.
Toimintatapoja uudistamalla pitää luoda yhä sujuvampia edellytyksiä yrittämiselle, työnteolle ja ihmisten arkiaskareisiin. Normien purkaminen etenee jo ripeää vauhtia jokaisessa ministeriössä. Digitalisaatio ja älykkäät sovellukset ovat totta kai iso mahdollisuus.
Pieniä positiivisia signaaleja taloudessa jo on. Mahdollisuudet myönteiseen kierteeseen olisi kovalla yhteisellä ponnistuksella ja kilpailukykyloikalla.
Seuraavien viikkojen aikana nähdään, syntyykö etujärjestöjen ja hallituksen ja koko Suomen yhteinen ponnistus taloutemme hyväksi. Sitä tarvitaan vakavassa tilanteessa työllisyyden sillan rakentamiseksi ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.
Kirjoittaja Olavi Ala-Nissilä on kansanedustaja (kesk.) ja KHT-tilintarkastaja.