Juuri käynnistyneessä Kardiokompassi -hankkeessa jokaiselle testiryhmäläiselle laaditaan oma sydän- ja verisuonitautien riskiprofiili yhdistämällä geenianalyysi yksilön elintapa- ja terveystietoihin.
Hankkeen tavoitteena on selvittää, miten riskitietoa ihmisille annetaan, miltä tiedonsaanti tutkittavista tuntuu, ja oliko tieto heille hyödyllistä. Tutkimus antaa uutta tietoa geenitiedon hyödyntämisestä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon apuna. Hanke on ainutlaatuinen maailmassa.
Testiryhmäläisiä on noin kaksisataa. He antavat joko veri- tai sylkinäytteen riskiprofiilin määrittämiseksi.
Perimän lisäksi huomioidaan testihenkilöiden muut riskitekijät, kuten ruokavalio, liikuntatottumukset ja tupakointi. Yhdistämällä tämä tieto yksilön perinnöllisiin riskitekijöihin koehenkilölle saadaan kokonaisarvio sairastumisen todennäköisyydestä.
– Hankkeella selvitämme muun muassa, miten genomitietoon perustuvaa tietoa terveysriskeistä voidaan tarjota ihmisille. Lisäksi tutkimme, miten tietoa hyödynnetään ennaltaehkäisevän terveydenhuollon apuna sekä mitä hyötyä siitä voi olla yksilön terveyskäyttäytymisen kannalta, Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM:n johtaja, professori Olli Kallioniemi kertoo.
Hänen mukaansa genomitietoa tuotetaan runsaasti sekä meillä että maailmalla, ja suomalainen alan tutkimus on maailman kärkitasoa.
– Tämän tiedon hyödyntäminen erityisesti ihmisen terveellisen elämän tukemiseksi on kuitenkin edelleen suuri haaste, ja siihen tämä tutkimus kohdistuu, Kallioniemi sanoo.
Hankkeessa kehitetään verkkopalvelu, josta henkilö saa tietoa geneettisistä ja terveydentilaansa perustuvista riskeistä. Tutkimuksessa testataan myös ensimmäistä kertaa Suomessa geenitiedon siirtoa laboratoriosta testihenkilöiden omalle terveystilille. Tällöin geenitieto säilyy yksilön hallussa ja hän päättää itse tiedon käyttämisestä.
Tutkimusta rahoittaa Sitra.
Sydän- ja verisuonitaudit ovat edelleen yleisin kuolinsyy Suomessa väestön kohentuneista elintavoista ja parantuneesta hoidosta huolimatta. Miesten sairastumisriski on huomattavasti naisia suurempi.
Sairastumisriskiin vaikuttavat myös useat muut seikat, kuten ikä, veren rasva-arvot ja tupakointi. Perimän on todettu vaikuttavan yksilön sydän- tai verisuonitaudin puhkeamiseen yhtä merkittävästi kuin korkea verenpaine tai tupakointi.