Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) kertoo, että työttömyyseläkeputken alarajan nostosta annetaan hallituksen esitys syksyn aikana ja sitä valmistellaan parhaillaan.
Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat jo kesäkuussa, että eläkeputken alaikärajaa nostetaan vuodella vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä.
– Se on tulossa ihan siinä muodossa kuin työmarkkinaosapuolet ovat sen sopineet. Siitä käytiin hallituksen sisällä keskustelu, ja se annetaan eduskunnalle syksyn aikana ja sen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020, sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen sanoo Verkkouutisille.
Ministerin mukaan eläkeputken alarajan noston arvioidaan parantavan työllisyyttä 6[nbsp]000 henkilöllä vuoteen 2023 mennessä ja pidemmällä aikavälillä enemmän.
Pekonen sanoo, että eläkeputkea ja työttömyysturvan aktiivimallia ei ole kytketty toisiinsa.
– Nämä ovat kaksi erillistä asiaa. Olen halunnut pitää aktiivimallin kokonaan erillään mistään muusta päätöksenteosta. Meillähän ei ole vieläkään mitään tietoa ja varmuutta siitä, onko aktiivimallilla ollut ylipäätään työllistävää vaikutusta ja jos on, niin kuinka paljon. Mielestäni sitä ei pidä kytkeä mihinkään työllisyystoimeen, koska on ihan selvää, että aktiivimallin leikkuri tullaan purkamaan 1.1.2020 alkaen, Pekonen sanoo.
Hänen mukaansa hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta on niin korkea, että hallituksen on joka tapauksessa tehtävä kaikki mahdollinen työllisyyden edistämiseksi.
Aktiivimallin purkua ei kytketä muihin lakeihin
Hallitusohjelmaan kirjattiin, että aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet puretaan, kun työllisyysvaikutuksiltaan vastaavista toimenpiteistä on päätetty.
Budjettiriihen tiedotteessa lukee kuitenkin, että aktiivimallin leikkuri puretaan ja hallitus linjaa samalla aktiivimallin työllisyysvaikutukset kompensoivista toimista.
– Näitähän me teemme tässä koko ajan parhaillaan ja jokaisen ministeriön sektorilta etsitään kaikkia keinoja, joilla voidaan työllisyysastetta nostaa. Ja sitä tehdään riippumatta siitä, onko aktiivimallilla ollut vaikutusta, Pekonen sanoo.
Pekosen mukaan hallituksen aktiivimallin leikkurin purkua koskeva lakiesitys, joka on parhaillaan lausuntokierroksella, etenee sellaisenaan eikä sitä kytketä mihinkään muuhun lainsäädäntöön. Leikkurin purkua koskevaan lakiesitykseen ei siis tule korvaavia toimia.
– Se etenee omana kokonaisuutenaan, mutta siten, että me koko ajan huomioimme ne vaikutukset, jos niitä mahdollisesti on.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimusta aktiivimallin työllisyysvaikutuksista odotetaan lokakuun aikana, mutta tarkempaa arviota ministerillä ei ole aikataulusta.
Nykyinenkin työttömyysturvajärjestelmä on velvoittava
Hallitusohjelman mukaan aktiivimallin tilalle valmistellaan malli, jossa työttömän työllistymissuunnitelmassa sovitaan henkilökohtaisesta työnhakuvelvoitteesta ja palveluista.
– Mitään aktiivimalli kakkosta ei ole tulossa. Me olemme hallituksessa sitoutuneet siihen, että ei tällaista rangaistusmallia, Pekonen sanoo.
Hänen mukaansa keinot ovat työministeri Timo Harakan (sd.) pohdinnassa.
– Meillä on tälläkin hetkellä muun muassa karenssijärjestelmä. Ei voi sanoa, etteikö meillä jo tälläkin hetkellä olisi vähän kannustavaa ja aktivoivaa mallia, mutta uskallan sanoa, että mitään niin sanottua aktiivimalli kakkosta ei ole tekeillä.
Pekonen haluaa kuitenkin korostaa, että nykyinenkin työttömyysturvajärjestelmä on velvoittava.
– Ei meillä tälläkään hetkellä ole sellaista järjestelmää, että voi vain olla. En osaa sanoa vielä, minkälaista on tulossa, mutta en halua lietsoa pelkoa, että olisi tulossa kauhean ankaraa mallia. Olen kokenut viime hallituksen aktiivimallin niin epäoikeudenmukaiseksi ja epäreiluksi, että mitään sen kaltaista ei ole tulossa.
Lyhyiden työpätkien vastaanottaminen kannattavaksi
Pekonen sanoo odottavansa paljon syksyn aikana aloittavalta parlamentaariselta komitealta, joka ryhtyy pohtimaan sosiaaliturvan uudistamista.
– Meillä on mahdollista esimerkiksi helpottaa lyhyiden työpätkien vastaanottamista ja sitä kautta voidaan myös sosiaaliturvaa yhdistää palkkatuloihin, niin että työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa ja myös helpompaa ja yksinkertaisempaa.
Pekonen toteaa, että tänä päivänä kuulee usein tarinoita, että ihmiset eivät ota työtä vastaan, koska se on niin hankalaa ja monimutkaista ja toisaalta palkkatulot ja sosiaaliturva saattavat sekoittaa ihmisen talouden pidemmäksikin aikaa.
– Toivon, että komiteatyö voi puuttua siihen etupainotteisesti. Sotu-uudistus ulottuu varmasti vielä seuraavalle vaalikaudelle, minkä vuoksi sitä valmistellaan parlamentaarisesti, mutta niin, että me pystymme irrottamaan osia, jotka voidaan toimeenpanna. Tämä on yksi niistä, mitä ajattelen, eli lyhyiden työpätkien vastaanottaminen tehdään helpommaksi ja myöskin se on aina kannattavaa.
Ministeri ei halua ottaa vielä kantaa, miten helpottaminen toteutettaisiin käytännössä, vaan hän haluaa jättää vaihtoehdot komitealle pohdittavaksi.