– Ammattiyhdistysliike on Suomessa erittäin pyhä lehmä. Se on talouden jarru monessakin mielessä, Liberan perustaja ja yksi raportin kirjoittajista, vuorineuvos Gustav von Hertzen sanoi raportin julkaisemistilaisuudessa torstaina.
Libera kyseenalaistaa raportissaan muun muassa ay- jäsenmaksujen verovapauden ja työehtosopimusten yleissitovuuden, jonka kirjoittajat katsovat rikkovan kansalaisten perustuslaillista yhdistymisvapautta. Kirjoittajat suosittelevat pakkosovittelulainsäädännön käyttöönottoa sekä tuntuvampia sakkoja ja korvausvastuuta laittomien lakkojen ehkäisemiseksi. Kaikkein ongelmallisimpana Liberan raportissa nähdään ay-liikkeen rajoittaminen kilpailulainsäädännön ulkopuolelle.
– Ay-liikkeellä on täysi vapaus muodostaa kartelleja työmarkkinoilla, von Hertzen huomautti.
Hänen mukaansa se tarkoittaa, että järjestöt voivat kiristää itselleen etuja. Talouselämässä vastaavanlaisten kartellien muodostaminen on jyrkästi kielletty.
Raportin kirjoittajien mielestä työmarkkinat pitäisi vapauttaa siten, että palkanmuodostus tapahtuisi aidosti työmarkkinoilla palkansaajien ja yritysten välillä.
Työryhmän mukaan nykymuotoinen ammattiyhdistysliike on suljetun talouden aikakauden jäänne, jonka monopolin kaltainen asema jäykistää työmarkkinoita, ajaa elinkeinoja pois maasta ja aiheuttaa erityisesti nuorten työttömyyttä.
Tyrmäys ay-puolelta
Ay-kriittisyydestään huolimatta raportin kirjoittajat näkevät ammattiyhdistysliikkeellä myös tulevaisuudessa tärkeän ja rakentavan roolin. Heidän mielestään ay-liikkeellä olisi mahdollisuus vapaiden työmarkkinoidenkin oloissa vaikuttaa työmarkkinoihin mallisopimuksilla ja suosituksilla. Ammattijärjestöjen jäsenet tarvitsevat heidän mukaansa jatkossakin juridista apua ja muita palveluita, joita ammattijärjestöt tarjoavat.
Julkaisutilaisuuden yhteydessä järjestetyssä paneelissa ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne kertoi olevansa hämmentynyt luettuaan raportin.
– Kymmenen vuotta sitten tällaista ei olisi kirjoitettu, Rinne totesi.
Raportin esittämään kysymykseen, onko aika ajamassa ammattiyhdistysliikkeen ohitse, Rinne vastasi yksiselitteisesti ”Ei”. Hän myöskin varoitti, että vähimmäistyöehtojen alistamista kilpailulle ei voi hyväksyä.
Julkaisutilaisuudessa Rinne puhui sovittelevasti, mutta Pron julkaisemassa tiedotteessa Rinne hyökkäsi kovin sanoin raportin kirjoittajia vastaan.
– Se, ettei ay-liike ole työnantajille mieleen, on aina ollut ilmiselvää. Työnantajaleirin julkaisema, ay-liikettä halveksiva pamfletti kuvastaa hyvin nykyajalle tyypillistä työnantajien ylimielisyyttä. Kirjoituksen tyylistä tulee lähinnä mieleen 30-luvun äärioikeistolainen aika. Onkohan seuraavaksi odotettavissa kyydityksiä ja mille rajalle, Rinne kysyy Pron tiedotteessa.
”Jäykkyys ilmeistä”
Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja Ilpo Kokkila huomautti paneelissa, että minimipalkkojen suhteen ongelma ovat ennen kaikkea työntekijöiden sivukulut. Yritys saattaa joutua maksamaan työstä 180 euroa, kun työntekijä saa vain 60 euroa.
EK:n entinen työmarkkinajohtaja Seppo Riski, yksi raportin kirjoittajista, totesi, että ay-liikkeen aiheuttama jäykkyys työmarkkinoille on aivan ilmeinen. Hänen mukaansa ay-liike on ei-liike, joka on ylläpitänyt myös sosiaaliturvajärjestelmää, joka aiheuttaa työmarkkinoille jäykkyyttä.
Riskin ja von Hertzenin lisäksi raportin kirjoittamiseen on osallistunut muun muassa Eimo Oyj:n perustanut yrittäjä Jalo Paananen.