Eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin maanantaina tiedustelulakeihin kuuluvaa lakia tiedustelutoiminnan valvonnasta. Useat puhujat kiittivät asiassa vallinnutta laajaa parlamentaarista tukea ja hallitus-oppositio -asetelman puuttumista.
Mietinnön esitellyt perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) kuvaili, miten turvallisuusselvityksen sijasta kansanedustajien tausta tarkistetaan ”eduskunnan toimintaan paremmin soveltuvalla mekanismilla, joka ei rakennu suojelupoliisin tekemän selvityksen varaan”.
– Tiedusteluvalvontavaliokunnan jäseneksi aiotusta kansanedustajasta tehtävä laaja turvallisuusselvitys korvataan menettelyllä, joka perustuu tietosuojavaltuutetun tarkastusoikeuden ja eduskunnan pääsihteerin, asianomaisen kansanedustajan ja hänen edustamansa eduskuntaryhmän puheenjohtajan rajattuun tiedonsaantiin sekä tämän jälkeen mahdollisesti käytävään keskusteluun, Annika Lapintie sanoi.
– Kyseessä olisi tietosuojavaltuutetun tarkastusoikeuteen nähden erityinen menettely. Tarkastusoikeus kohdistuu suojelupoliisin toiminnallisen tietojärjestelmän tietoihin.
Supon tietojärjestelmä on pysyvä henkilörekisteri, johon tallennetaan ”tietoja joita on tarpeen käsitellä kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi”.
Sdp:n Ilkka Kantola sanoi vaikeimmaksi kysymykseksi asian käsittelyssä sitä, voidaanko kansanedustajien sopivuutta valiokunnan jäseniksi arvioida ”syvällisemmin kuin mikä on valitseva käytäntö”.
– Perustuslakivaliokunta torjui puhemiesneuvoston ehdotuksessa olleen mallin, jossa puhemies olisi pyytänyt supolta laajan turvallisuusselvityksen valiokuntaan aikovista kansanedustajista. Tätä ei pidetty hyvänä ottaen huomioon puhemiehen poliittinen rooli ja se, että tässä mallissa valvonnan kohdetta, supoa, olisi pyydetty arvioimaan henkilöitä joita ollaan asettamassa supoa valvovan valiokunnan jäseniksi, Ilkka Kantola sanoi.
Uudessa mallissa siis tietosuojavaltuutettu tarkistaa valiokuntaan haluavan kansanedustajan pyynnöstä häntä koskevat tiedot supon rekisteristä.
– Lopullinen päätös tehdään eduskunnan täyistunnossa, kuten muidenkin valiokuntien osalta.
– Tämän menettelyn voi katsoa ohjaavan edustajia ja eduskuntaryhmiä harkitsemaan omia ratkaisujaan siltä kannalta, miten voidaan parhaiten edistää tiedusteluvalvontavaliokunnan toimintakykyä sen käsitellessä maan turvallisuuden kannalta äärimmäisen herkkiä ja tiukasti salassa pidettäviä tietoja.
Entinen sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) sanoi pitävänsä ”aika nerokkaana” tapaa, jolla ratkaistiin kysymys tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsenistä hankittavasta selvityksestä.
– Kyllä on tunnustettava, että kansanedustajien aseman riippumattomuus on tärkeä periaate. Kun ministereistäkään ei näitä laajoja turvallisuusselvityksiä tehdä, niin pidän kyllä aika hyvänä ja suorastaan nerokkaana tätä ratkaisua, että tietosuojavaltuutetulta voi tämän ratkaisun tilata ja pyytää jo ennen kuin on tullut valituksi, ja samalla saa tarkastettua tiedot, Päivi Räsänen totesi.
Kokoomuksen Pauli Kiuru kiitti perustuslakivaliokunnan hyvää työtä. Hänen mukaansa mietinnössä lähdetään siitä, että valvonnan pitää olla tehokasta, mutta myös riippumatonta, ja parlamentaarisen valvonnan pitää toteutua.
– Lisää vastuuta tulee myös eduskuntaryhmille. Olen kyllä varma, että tämä vastuu ryhmissä ymmärretään ja myös kannetaan, Pauli Kiuru sanoi.