Viimeaikaiset poliittiset linjaukset Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Kiinassa ovat brittiläisen ex-diplomaatti Nigel Gould-Daviesin arvion mukaan muuttamassa Vladimir Putinin hallinnon laskelmia.
– Aika ei ehkä enää ole sen puolella, joten se haastaa lännen päättäväisyyttä entistä riskialttiimmilla ja aggressiivisemmilla tavoilla. Tilanne tulee epäilemättä kärjistymään, ellei Eurooppa reagoi, arvovaltaisen International Institute for Strategic Studies -ajatushautomon tutkija, tohtori Gould-Davies kirjoittaa analyysissaan.
Venäläishävittäjien ja -droonien yhtäkkinen ilmaantuminen Nato-maiden ilmatilaan on hänen mukaansa loogista seurausta yhtäältä USA:n, Euroopan ja Kiinan poliittisista valinnoista, toisaalta Venäjän oman tilanteen heikentymisestä. Nyt eletään uutta ja yhä vaarallisempaa vaihetta hän sanoo.
Donald Trumpin paluu Valkoiseen taloon tammikuussa 2025 herätti hänen mukaansa aluksi Kremlissä toiveita siitä, että pyrkimys sodan nopeaan lopettamiseen palvelisi Venäjän tavoitteita. Yhdeksän kuukauden ajan jatkuneen diplomaattisen yhteydenpidon tuloksena eivät kuitenkaan ole toteutuneet sen enempää Putinin suurimmat toiveet kuin Euroopan pahimmat pelot.
Venäjän talouden kokoon nähden kymmenkertainen Eurooppa on parantanut askellustaan sitoutumalla Naton viimekesäisessä huippukokouksessa nostamaan puolustusmenonsa viiden prosentin
tasolle bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä. Tämä merkitsee valtavaa lisäystä sotilaallisessa suorituskyvyssä, Gould-Davies toteaa.
Merkittävintä on hänen mielestään se, että EU valmistelee nyt kunnianhimoista suunnitelmaa Ukrainalle myönnettävästä 140 miljardin euron lainasta, joka perustuisi Venäjän keskuspankin jäädytettyihin varoihin.
– Jos sopimus syntyy, se pitää Ukrainan pinnalla ja mahdollistaa sen taistelun seuraavien kahden–kolmen vuoden ajan, ja keventää samalla eurooppalaisten veronmaksajien taakkaa, hän sanoo.
Venäjän sisäinen tilanne on hänen mukaansa vakavasti vaikeutumassa. Sota ja sen johdosta asetetut pakotteet osuvat yhä syvemmälle maan talouteen, horjuttavat rahoitusjärjestelmää ja heikentävät tuotantokapasiteettia. Venäjän reaalikorot ovat nyt maailman korkeimmat. Työmarkkinoilla on ennätyksellinen työvoimapula. Siviilitalous on pysähtynyt. Kasvun tärkein moottori on sotateollisuus.
– Näitä ongelmia on omiaan kärjistämään se, että Ukrainan voimakkaat hyökkäykset öljynjalostamoihin häiritsevät jo merkittävästi venäläisten arkista elämää, hän muistuttaa.
Materiaalisen ja teknologisen potentiaalin voimasuhdetasapaino suosii Gould-Daviesin mukaan tässä tilanteessa selvästi länttä. Hän uskookin Putinin lisänneen merkittävästi drooni- ja ohjusiskuja ukrainalaisiin kaupunkeihin moraalin ja vastarinnan murtamiseksi ennen kuin asetelma kääntyy peruuttamattomasti lännen eduksi.
– Venäjän käyttäytyminen tulee väistämättä muuttumaan yhä riskialttiimmaksi ja aggressiivisemmaksi, ellei sille koidu liian isoa hintaa. Kyse onkin siitä, osoittaako Eurooppa sanojensa lisäksi myös teoillaan olevansa valmis määrittämään sille hinnan. Jollei se niin tee, se vain lykkää konfliktia, mutta ei estä sitä. Pelätä eskalaatiota on sama kuin kutsua sitä, Gould-Davies kiteyttää.
